Työelämä muuttuu nyt nopeasti. Tekoäly korvaa rutiineja, työuran alkuvaiheen asiantuntijatehtäviä katoaa ja työurat pirstaloituvat. Tehtävät, jotka aiemmin toimivat korkeakoulutettujen aloituspaikkoina, syntyvät nyt algoritmilla.
Työssäni osaajahoukuttelun ja työllistämisen parissa olen monissa yhteyksissä törmännyt samaan viestiin: Pelkkä tutkintotodistus ei enää yksistään avaa ovia työelämään.
Inhimilliset taidot ovat koko ajan tärkeämpiä. Vuorovaikutus, luottamus, yhteistyökyky ja kyky oppia ovat osaamista, jota ei voi automatisoida.
Työhön kiinnittyminen edellyttää sekin aiempaa enemmän verkostoitumista, aktiivista otetta, jatkuvaa itsensä kehittämistä ja oman osaamisen sanoittamista.
On myös tärkeää sanoa ääneen asia, josta puhutaan yllättävän vähän: tekoäly ei korvaa kädentaitajia. Monilla ammatillisilla aloilla tarve tekijöille pikemminkin kasvaa kuin vähenee.
Rakentaminen, huolto, hoiva, tuotanto ja palvelut vaativat fyysistä läsnäoloa, käytännön osaamista ja tilannetajua. Eli kaikkea sellaista, mitä algoritmi ei pysty tuottamaan. Ilman ihmisiä nämä työt jäävät kokonaan tekemättä.
Muutosten keskellä työelämän suurin haaste ei ole teknologinen vaan inhimillinen. Väestö ikääntyy, kokeneita osaajia poistuu työmarkkinoilta ja halukkuus vastuunottamiseen vähenee.
Kriisi koskettaa samanaikaisesti yrityksiä, toimialoja ja alueita. Kysymys ei ole vain siitä, millaista työtä tehdään, vaan siitä, kuka työn tekee ja kuka kantaa vastuuta tulevaisuudessa.
Näihin trendeihin tartutaan vahvasti Vaasan seudulla. Opiskelijoiden pysymiseen alueella satsataan määrätietoisesti. Erityinen paino on verkostoitumisessa sekä varhaisissa uramahdollisuuksissa, jotta työelämään kiinnittyminen alkaisi jo opiskeluaikana.
Katse ulottuu myös seudun ulkopuolelle: syväosaajat, kansainväliset ammattilaiset ja muualla opiskelevat nähdään keskeisenä osana ratkaisua. Paikallinen työvoima ei yksin riitä. Elinvoimaa rakennetaan yhdessä kokeneiden osaajien, paluumuuttajien ja kansainvälisten tekijöiden kanssa.
Yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Vaasan seudulla se on ollut vahvuutena jo pitkään. Seudun kehitys ja elinvoima perustuu siihen, että yritykset, oppilaitokset ja julkiset toimijat tekevät asioita yhdessä ja tuntevat toisensa.
Täällä me näemme toisemme. Siksi Vaasan seudun – kuten koko Suomen – kilpailukykyä ei rakenneta koodeilla vaan ihmisillä.