Hallitus lähetti esityksen paikallisen sopimisen lisäämisestä eduskuntaan, vaikka esitysluonnosta ovat matkan varrella kritisoineet niin Suomen Yrittäjät kuin palkansaajajärjestötkin. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen torstaina yleisistunnossaan. Työministeri Arto Satonen (kok.) luonnehti hetkeä merkittäväksi, sillä kyse on historiallisesta uudistuksesta, jota useat hallitukset ovat yrittäneet saada aikaan.
Kokoomusvetoisen hallituksen tavoite on, että paikallinen sopiminen on mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on.
– Yrittäjän päivänä paikallinen sopiminen laajenee kymmeniintuhansiin järjestäytymättömiin yrityksiin, jotka voivat jatkossa hyödyntää työehtosopimuksen puitteissa samoja mahdollisuuksia kuin järjestäytyneetkin yritykset, Satonen kuvaili tiedotustilaisuudessa.
Valtakunnallista yrittäjän päivää on vietetty 5. syyskuuta vuodesta 1997 alkaen.
Järjestäytyneeltä kentältä on paikallisesta sopimisesta hyviä kokemuksia jo pitkältä ajalta. Se on Satosen mukaan muun muassa parantanut työn tuottavuutta, joka on silti yhä alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
– Olisi aika yllättävää, jos se ei toimisi myös järjestäytymättömässä kentässä, kun pelisäännöt ovat samat.
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla voidaan sopia toisin joistakin työehtosopimuksen määräyksistä, kuten työajoista tai palkoista.
Tavoite on, että lait tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Satonen sanoi pitävänsä sitä realistisena.
Ei koko henkilöstön kanssa
Lakiluonnosta on valmisteltu pitkään kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei työn päättyessä ollut yksimielinen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjesti riitaiseksi jääneestä mietinnöstä lausuntokierroksen keväällä. Siitä saadun palautteen jälkeen luonnokseen on tehty muutoksia.
Keskeisimmät muutokset liittyvät siihen, kuka työntekijöiden puolelta voi tehdä paikallisen sopimuksen työnantajan kanssa. Esityksessä ei enää ehdoteta, että paikallinen sopimus olisi joissakin tapauksissa mahdollista tehdä yhdessä henkilöstön kanssa. Sopiminen edellyttäisi aina työntekijöiden edustajaa, joko luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua.
Satosen mukaan henkilöstö yhdessä -ajatuksesta luovuttiin Kansainvälisen työjärjestö ILOn vaatimuksesta.
Lisäksi järjestäytymättömissä yrityksissä tehtävien paikallisten sopimusten valvontaa on terävöitetty niin, että työnantajan on aina toimitettava henkilöstön edustajan kanssa tehty sopimus työsuojeluviranomaiselle. Velvollisuuden laiminlyönnistä on maksettava.
Suomen Yrittäjät kiittelee uudistusta sinällään, mutta vaatii siihen kuitenkin vielä muutoksia eduskunnassa. Yrittäjiä riepoo se, että lausuntokierroksella olleesta esitysluonnoksesta poiketen paikallista sopimusta ei voisikaan tehdä henkilöstön kanssa yhdessä,
Yrittäjien Janne Makkulan mukaan valtaosa työnantajayrityksistä on muutaman hengen yrityksiä.
– Näissä sopiminen yhdessä ilman edustajaa on kaikkein luontevin tapa. Esitämme sääntelyä muutettavaksi eduskunnassa vielä niin, että sopiminen yhdessä henkilöstön kanssa on mahdollista, Makkula sanoi tiedotteessa.
Luottamusmiehen puuttuminen ei este
Esityksen lähtökohtana on, että henkilöstön edustaja paikallisesta sopimuksesta neuvotellessa määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantaja voisi tehdä sopimuksen henkilöstön valitseman luottamusvaltuutetun kanssa, jos työntekijöillä ei olisi valittuna luottamusmiestä tai työehtosopimuksessa tarkoitettua henkilöstön edustajaa.
Työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä, joissa olisi valittu luottamusmies, olisi työntekijäliittoon kuulumattomilla työntekijöillä oikeus valita luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu edustamaan heitä.
Tiedotustilaisuudessa kysyttiin, eikö työpaikoilla voi syntyä sekaannusta, jos työntekijäpuolella on kaksi neuvottelijaa paikallisia sopimuksia tekemässä. Toinen neuvottelisi ammattiliittoon kuuluvien ja toinen liittoon kuulumattomien työntekijöiden eduista.
Esitystä valmistellut hallitusneuvos Nico Steiner TEMistä sanoo, että työoikeudellisen periaatteen pitäisi estää eriarvoinen kohtelu. Sen mukaan työnantajan on kohdeltava henkilöstöä tasapuolisesti.
– Työnantaja ei voi laittaa nimeään sopimukseen, jossa henkilöstö ilman perustetta ja aiheetta asetetaan eri asemaan.
Keplottelu halutaan estää
Lakiesityksessä on haluttu myös varmistaa, että sopijaosapuolet edustavat aidosti työnantaja- ja työntekijäpuolta.
"Epäasiallisten eli niin sanottujen keltaisten työehtosopimusten ehkäisemiseksi työehtosopimuslakia täsmennettäisiin siten, että työntekijäyhdistyksen tarkoitusta arvioitaessa huomioitaisiin yhdistyksen muodollisen tarkoituksen lisäksi yhdistyksen tosiasialliset päämäärät ja toiminta", esityksessä todetaan.
– Työelämässä on joskus nähty sellaisia ilmiöitä, että työntekijäyhdistyksen tosiasialliset vaikuttimet ovat työnantajien intressejä eli työnantajapuoli on ollut jollain tavalla mukana työntekijäyhdistyksen muotoutumisessa, Steiner kertoi.
Yleissitovuuden heikentyminen uhkana
Palkansaajajärjestöt ja muun muassa oppositiopuolue SDP:n työelämävaliokunnan edustajat pelkäävät, että paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin vie kannustimen työnantajien järjestäytymisestä. Tämä voisi tarkoittaa heidän mukaansa yleissitovuuden heikentymistä.
Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että kaikkien sopimusalalla toimivien työnantajien on noudatettava sopimuksen määräyksiä työntekijöihinsä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai kuuluvatko työntekijät ammattiliittoon.
– Se tulee sitten nähtäväksi, tapahtuuko järjestäytymisen suhteen jotain, mutta itse en usko, että tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia, sanoi Satonen.
Steiner puolestaan katsoo, että yrityksillä on paljon syitä kuulua työnantajaliittoon, koska sieltä saa myös jäsenpalvelua ja työrauhankin.
Vasemmistopuolueet ovat myös huolissaan mahdollisesta palkkojen polkemisesta, jos sopijaosapuolena on luottamusvaltuutettu.
– Olen ihmetellyt näitä puheenvuoroja. Valvontaa on vahvistettu, eikä tässä voi laillisesti työntekijöiden palkat tai muutkaan edut liikkua sen enempää kuin mitä tessissä (työehtosopimuksissa) on liikkumavarasta sovittu, Satonen vastasi kritiikkiin.