EP:n hyvinvointialueelle palvelujen tuottamiseen varatut rahat eivät riitä aiemman tasoisten palvelujen tuottamiseen. Rahat eivät riitä aiemman, usean vastuun kantajan – kuntien – maksaman toiminnan tuottamiseen edes samankaltaisena kuin aiemmin. Vajetta budjetissa on karkeasti 80 miljoonaa.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL on vastikään ohjeistanut hyvinvointialueita, että kaikkien pitäisi lisätä kiirevastaanottotoimintaa yhteispäivystysten hallitsemattomien ruuhkien purkamiseksi.
Hyvinvointialuetta perustettaessa aiemmat palvelun tuottajat, mm. kunnat ilmoittivat, paljonko verorahaa ovat käyttäneet sote-palvelujen tuottamiseen. Sen mukaisesti sote-alueille varattiin valtion rahoitusta. Nyt ilmoitettujen sote-summien yhteenlasku osoittaa vajetta, eikä ole mahdollista tuottaa palveluja entiseen tapaan. Ei voi välttyä ajatukselta, että kulut ilmoitettiin todellisuutta pienemmiksi, jotta uuden systeemin aikana kunnan saama valtion raha säilyy mahdollisimman suurena valtion alkaessa rahoittaa suoraan sote-aluetta.
Sairaita hoidettaessa on totuttu, että rahaa on rajallisesti ja usein tekijöistä on pulaa. Terveyskeskuksissa ja sairaanhoitopiireissä ymmärrettiin, että ensisijaisesti on turvattava päivystysluonteinen ja kiireellinen hoito. Terveyskeskuksissa hoidettiin vain kiireellisiä ja päivystysluonteisia ongelmia huonon miehityksen aikana.
Nyt säästöjä haetaan kiireellisestä ja siinä samassa päivystysluonteisesta hoidosta.
Rajankäynti näiden kahden kesken on kuin veteen piirretty viiva, on toki musta ja valkoinen, mutta liukuva harmaus sävyineen näiden kahden välillä, jossa ainoa ratkaisu on potilaan ja lääkärin kohtaaminen.
Terveydenhuoltomme kivijalka on toimiva perusterveydenhuolto, jonka vahvistaminen oli yksi sote-uudistuksen tavoite. Tämän hetken totuus on perusterveydenhuollon palvelujen karsiminen ja potilaiden torjuntajärjestelmien kehittäminen. Yksi muutos on, että ihmisen tarvitsema palvelu viedään kauas ja yhteyden saaminen lääkäriin tehdään vaikeaksi.
Tarjolle toki tulee digipalveluja, chat yms. uusia palveluja, joiden käyttö onnistuu nuorelta terveeltä väestöltä, iäkkäämmille viestien näpyttely on vierasta. Akuutissa kiireellisessä tai päivystysluonteisessa tilanteessa ne eivät vastaa tilannetta, jossa lääkäri näkee, kuulee ja haistaa potilaansa ja voi käsin koskettaa hoitoponnistelunsa kohdetta.
Terveydenhuolto on yhteiskunnallinen – maakunnallinen – ”ketjuorgaani”, jossa muutos yhdessä kohdassa heijastuu koko systeemin toimintaan. Tavoittelemme yhteispäivystystä, jossa aikakriittinen välitöntä hoitoa vaativa sairaus tai vamma pääsee suoraan oikeaan hoitopaikkaan ja aikakriittisten tilanteiden hoito turvataan. Yhteispäivystyksessä on kapasiteetti ja osaaminen hoitaa heti tai lyhyellä viipeellä välitöntä hoitoa tarvitsevat.
Välillisenä seurauksena oli, että sairaalan vuodeosastoille ohjautuvien potilaiden määrä kasvoi. Oleellista on päivystyksen ruuhkautumisen välttäminen. Jotta välttyisimme yhteispäivystyksen ruuhkautumiselta, täytyy joka aamu olla vapaana 10–15 kiirevastaanottoaikaa/10 000 asukasta. Numeroiksi muuttaen joka aamu pitäisi EP:n hyvinvointialueella olla vapaana 200–300 kiirevastaanottoaikaa, koska tiedämme, että näille vastaanotoille on tarve – se ei ole yllätys. Viikonlopun kiirevastaanotto helpottaa seuraavan viikon vastaanottojen kysyntäpainetta. Infektio ja epidemiakausina kiirevastaanottoa tarvitaan enemmän.
Sitä, hoidetaanko potilas kiirevastaanotolla tai yhteispäivystyksessä, ei saa määritellä potilaan kulkuneuvo tai se, onko kiirevastaanotolla aikoja. Hoitopaikan valintaan vaikuttaa potilaan sairaus tai vamma. Myös potilaan kokonaistilanne vaikuttaa: Juuri tk:n vuodeosastolta kotiutunut sairasauton kuljettama potilas, josta havaitaan, ettei hän pärjääkään kotona tai hoivapaikassaan, täytyy voida siirtyä kiirevastaanoton kautta takaisin tk:n vuodeosastolle kulkematta yhteispäivystyksen kautta.
Kiirevastaanottojen sulkeminen lisää kiireellisiä tehtäviä hoitavien sairasautojen tarvetta kuljetusmatkojen kasvun seurauksena, siirtokuljetusostopalvelun tarvetta (siirto tk:n vuodeosastolta päivystykseen ja toinen maksullinen kyyti takaisin), kun lääkäriä ei ole kiirevastaanotolla. Yhteispäivystykseen täytyy palkata samat keikkalääkärit, jotka nyt työskentelevät maakunnan tk:ssa ja lisäksi tarvitaan lisää hoitohenkilökuntaa.
Yhteispäivystyksessä yli tunnin jono kävelevien ilmoittautumisluukulla ei ole mitenkään poikkeuksellista edes nykyisin. Yhteispäivystyksessä ajaudutaan muiden Suomen yhteispäivystysten tilanteeseen ja ajoittain hallitsemattomaan potilasmäärään, pitkiin odotusaikoihin ja lopulta hoidon viivästymiseen ja jopa tarpeettomiin kuolemiin.
Päivystysten ruuhkautumisen vaikutuksia on tutkittu maailmalla. Tutkimuksessa on osoitettu, että 82 potilasta kohden, jotka ovat viipyneen päivystysalueella yli 6–8 tuntia, 1 potilas kuolee tarpeettomasti.
THL on vastikään ohjeistanut hyvinvointialueita, että kaikkien pitäisi lisätä kiirevastaanottotoimintaa. Jaan näiden asiantuntijoiden mielipiteen.
Soten rahoitusongelmia, ongelmia vanhustenhoidossa, päihdehuollossa, sosiaali- ja terveystoimessa ei saa kaataa yhteispäivystyksen niskaan. Uhkana on, että emme selviä ydintehtävästämme. Tässäkin kirjoitan vain rahasta – puhumattakaan siitä, mikä ero on lähteä pitkän matkan takaa pienen vaivan kanssa autolla liikkeelle tai saada apu läheltä – inhimillisyydelläkin on oma arvonsa.
Jari Nyrhilä
oyl, yhteispäivystys, SEKS
Seinäjoki