Vimpelin tilanne on mielenkiintoinen. Viime aikoina mielessäni on ollut epämääräinen joukko huomioita, joiden sekamelska myllertää päässäni.
1. Taseen alijäämän sulattaminen vuodessa 3,6 miljoonasta 2,2 miljoonaan on huikeaa. Nyt ei pidä luulla, että kunta on tehnyt tuon 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäisen tulosihmeen vain myymällä omaisuuttaan. Ei nimittäin ole.
Käyttöomaisuuden myyntivoitoilla on kertynyt rahaa vain noin 274 000 euroa. Tulos on tehty niin kuin se pitäisi aina tehdä, säästämällä toiminnasta. Se antaa itsenäisyyspyrkimyksille selvästi hyvää potkua.
2. Vihdoin poliittiset päättäjät tekevät selvästi muutakin kuin riitelevät. Käänne on ollut suorastaan silmiinpistävän häikäisevä sen jälkeen, kun kunta nimettiin kriisikunnaksi kesällä 2014. Myös kuntajakoselvittäjä Eero Laesterä pisti tämän merkille sanoen, että päätöksenteon henki on muuttunut. Hän vitsaili, että syynä on yhteinen vihollinen Pälkäneeltä, eli hän. Ehkä ennemminkin niin, että hänen avullaan kunnassa on herätty tekemään asioita, joita olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Otetaan nyt esimerkiksi selkeästi Vimpelin omissa käsissä olevat kouluratkaisut. Rantakylän ja Sääksjärven koulujen sulkemisella kunta säästää neljän opettajan palkan. Se tietää noin 200 000 euron vuosisäästöä vuodesta 2017 lähtien.
3. Yleinen tunnelma vaikuttaa myös muuttuneen. Se kävi selvästi ilmi kuntalaisten kuulemistilaisuudessa viime keskiviikkona. Nyt tilanne muistutti ainakin etäisesti kuin tunnetta ja yhteistä tahtoa puhkuvaa herätyskokousta. Lokakuussa vastaavassa tilaisuudessa oltiin kuin hautajaisissa. Ilmassa oli silloin epäuskoa siitä, että onko rakas kotikunta todellakin kuolemassa?
4. Tekemisen meininkiä on muutenkin havaittavissa kuin vain kipeillä päätöksillä mitattuna. Saarikentällä pidetään 14. toukokuuta kansanjuhlat, jolloin juhlitaan 150-vuotiasta Vimpeliä. Pääpuhuja on itse pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Itselleni olen antanut kertoa, että nyt juhlitaan rennossa tunnelmassa eikä pönöttäen. Se on aina hyvä.
5. Alajärvellä olen yrittänyt kuunnella keskusteluja erityisen hanakasti. Tiivistäen sanottuna tuntuu keskustelujen anti olevan, että kävi miten kävi, huonosti kävi alajärveläisittäin. Pakkoliitosta vieroksutaan, kun ei se vapaaehtoisesti Lehtimäen kanssakaan niin loisteliaasti näytä luistavan. Toisaalta pelätään, että Vimpeli lakoaa kaupungin syliin parin vuoden päästä ilman 2,3 miljoonan euron porkkanarahoja.
Ja sittenhän sitä vasta oltaisiin lirissä!
6. Jos liitos tulee, se tarkoittaa, että kuntaliitossopimus on 100-prosenttisen sitova kolme vuotta eli vuoteen 2020 asti. Kuntalaistilaisuudessa sain kuulla, että sen jälkeen sopimus sitoo enää moraalisesti. Eli jokaisen on syytä ymmärtää, että ikuisesti sopimuksessa luvatut asiat eivät päättäjiä sido.
Oijoi, ajatus on pelottava Saarikentän rakastajien mielessä.
7. Kysymyksistä suurin on tietenkin se, mikä on valtioneuvoston päätös kesäkuussa? Sillä on valta kävellä vaikka kahden kunnan tahdon yli. Vimpeli on kurjan taloutensa takia joutunut erityiseen kuntajakoselvitykseen, jossa tällä tavoin toimiminen on täysin mahdollista myös tämän hallituksen aikana. Kertaalleen olen jo julistanut, että kuntaliitos tulee (Ilkka 25.2.2016). Keskustelutilaisuuden ja viime vuoden tilinpäätöksen jäljiltä en ole siitä enää yhtä varma.
JOHANNA KATAJA
johanna.kataja@i-mediat.fi