Bei Bei -panda istuu aitauksessaan ja karsii tottuneesti bambun oksia Lounais-Kiinan Sichuanin maakunnassa. Ya'anin tutkimuskeskus ei ole aina ollut Bei Bein koti, sillä yhdeksänvuotias isopanda syntyi Yhdysvalloissa Washingtonin eläintarhassa. Neljävuotiaana eli sukukypsyyden kynnyksellä Bei Bei lopulta kuljetettiin Kiinaan.
Vaikka pandadiplomatia kuuluu tiiviisti Kiinan pehmeän vaikutusvallan työkalupakkiin, toivotaan isopandojen vuokraamisella olevan myös vaarantuneen lajin säilymistä edesauttava vaikutus. Kun ulkomaille vuokrattuun pandaperheeseen syntyy poikanen, viihdyttää se eläintarhan yleisöä tavallisesti muutaman vuoden ajan, kunnes pörröinen eläindiplomaatti kuljetetaan Kiinaan pandojen lisääntymisohjelman piiriin.
– Meidän täytyy saada villinä elävät pandapopulaatiot kasvuun tarhattujen pandojen avulla, pandojen suojelu- ja tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana työskentelevä Zhang Hemin sanoo lehdistökierroksella uutistoimisto AFP:lle.
Myös Zhangin taustalla puuhaava Bei Bei on nyt osa lisääntymisohjelmaa. Zhangin mukaan luonnossa olevat isopandat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon 30–50 vuoden aikana, elleivät ihmiset auta kannan kasvattamisessa.
– Neljännessä kansallisessa pandalaskennassa totesimme, että luonnossa elää 33 eri isopandapopulaatiota, mutta näistä 22 on määrällisesti melko pieniä, tutkimusjohtaja sanoo.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto poisti pandat uhanalaisten lajien listaltaan vuonna 2016, mutta tästä huolimatta pandoja uhkaa ennen kaikkea elinalueiden häviäminen. Ympäristöjärjestö WWF arvioi, että luonnossa eläviä isopandoja on kaikkiaan noin 1 860.
Opettelua takaisin luontoon
Pandoja tavataan Kiinassa Sichuanin, Shaanxin ja Gansun maakuntien vuoristometsissä. Tiettävästi pandat ovat aikoinaan levinneet myös laajemmalle ja alavimmillekin alueille, mutta niiden elinalue on pienentynyt ihmisasutuksen laajentumisen myötä.
Ensimmäisiä pandojen suojelutoimia alettiin Kiinassa tehdä 1980-luvulla, jolloin eläimiä otettiin hoitoon nälkiintymisen vuoksi. Tuolloin suurin osa pandoista vielä vapautettiin takaisin luontoon.
Zhangin mukaan nykyään tutkimuskeskuksissa lisääntymisohjelman piirissä elää noin 700 isopandaa. Viimeisen 20 vuoden aikana luontoon on päästetty vain 12 pandaa, joista kymmenen selvisi hengissä. Kesyiksi kasvaneet pandat pitää opettaa takaisin villeiksi, varomaan luonnon vaaroja. Ne pitää myös sijoittaa alueelle, jossa niille on tarpeeksi bambua ja elintilaa.
Viime vuosina tutkimuskeskuksissa vankeudessa elävien pandojen palauttaminen luontoon on ollut katkolla muun muassa koronapandemian vuoksi.
Pandoille on metsäisestä ja paljolti asuttamattomasta Kiinan kolkasta järjestetty suuralue, jossa lajitoverit voisivat löytää toisensa, pariutua ja lisääntyä. Alue koostuu yli 40 suojelualueesta, jotka muodostavat 22 000 neliökilometrin kokoisen isopandojen kansallispuiston. Alue on siis kooltaan hieman suurempi kuin esimerkiksi Kainuun maakunta.
Kustannukset raskaat Ähtärille
Kiinassa pandan suojelua rahoitetaan esimerkiksi ulkomaisten eläinpuistojen varoilla. Kiinan valtio-omisteisen CGTN-median mukaan pandadiplomatiaa tehtiin viime vuoden lopulla 18 valtion kanssa. Valtioiden joukkoon lukeutuu myös Suomi.
Eläinpuistoille diili on sijoitus harvinaiseen nähtävyyteen, jonka toivotaan houkuttelevan lisää kävijöitä. Kiinan näkökulmasta pandadiplomatia pehmentää suurvallan julkisuuskuvaa.
Pandojen kustannukset voivat kuitenkin ajaa eläinpuistot taloudellisiin vaikeuksiin, kuten Ähtärin kohdalla on nähty. Eläinpuistoon 15 vuodeksi vuokrattujen Lumin ja Pyryn vuotuisen hintalapun on kerrottu olevan hieman alle miljoona euroa. Puistossa on jouduttu vuosi toisensa perään punnitsemaan kalliiden pandojen kohtaloa.
Myöskään Kiinan lisääntymisohjelma ei ole vielä päässyt hyötymään Ähtäriä asuttavasta kaksikosta, sillä yrityksistä huolimatta Lumi ja Pyry eivät ole vielä saaneet poikasia.
CGTN:n mukaan viime vuoden loppuun mennessä ulkomaille vuokratuille pandoille oli syntynyt kaikkiaan 32 poikasta.
Pandadiplomatia heijastelee suhteita
Osa vuokratuista pandoista on myös palannut takaisin Kiinaan. Vaikka virallisesti pandojen vuokra-ajan umpeutuminen on ollut paluun syynä, on pandoje paluu Kiinaan yhdistetty myös poliittisten suhteiden heikkenemiseen. Kiina harvemmin on päästänyt ystävällismielisten maiden kanssa voimassaolevia pandasopimuksia vanhenemaan.
Esimerkiksi Bei Bein vanhemmat ja pikkusisar palasivat Washingtonin eläintarhasta takaisin Kiinaan viime vuoden lopulla. Tosin samoihin aikoihin presidentit Joe Biden ja Xi Jinping liennyttivät maiden välejä Apec-huippukokouksen yhteydessä Kaliforniassa, ja päämiehet sopivat pandojen vuokraamisesta sekä San Diegoon että uudestaan Washingtoniin.
Myös Britannian ainokaiset pandat palasivat Edinburghin eläintarhasta loppuvuodesta 12 vuoden jälkeen. Britannian pandaparille ei jälkikasvua missään vaiheessa syntynyt.
Yksi lajinsa synnyinsijoille hiljan saapuneista pandoista on Hollannissa syntynyt Fan Xing. Ya'anin keskukseen viime vuoden syyskuussa saapunut kaksivuotias isopanda on alkanut tottua uuteen ruokavalioon, elinympäristöön ja kieleen.
– Kun ne saapuvat Kiinaan, puhumme etenkin englannin kieleen tottuneille aluksi hieman englantia ja vaihdamme hiljalleen kohti kiinaa, pandojen hoitaja Li Xiaoyan sanoo.
– Ne tarvitsevat rakastavaa hoivaa, ja meidän hoitajien pitää luoda hyvä suhde niihin.
