Kauppakeskuksen idea on, että se kerää kiertotalouteen perustuvat eri alojen yritykset yhden katon alle.
Vaasaan suunnitteilla oleva kauppakeskus on osa kaksivuotista hanketta, jonka tarkoituksena on etsiä uutta ja kasvavaa kiertotalouden liiketoimintaa Vaasan seudulle.
Kauppakeskusprojekti meni viime kesänä puihin, koska Platagenin tiloihin kaavailtu ostoskeskus olisi ollut Stormossenin hallituksen mielestä liian suuri taloudellinen riski.
Hankkeen projektipäällikkö Göran Östberg kertoo, että kauppakeskuksen uudesta tilasta on ollut jo neuvotteluja. Vaikka tila ja rahoitus ovat vielä auki, uskoo Östberg, että kauppakeskus tullaan vielä Vaasaan saamaan.
– Nyt pitää saada päättäjät ymmärtämään, että kyseessä ei ole uusi Jupiter tai kirpputori. Ajatus on, että kauppakeskus olisi yrittäjävetoinen, ei kunnan rahareikä.
Uutta tavaraa kierrätetystä
Ruotsissa Eskilstunan kaupungissa on jo maailman ensimmäinen kiertotalouskauppakeskus Retuna. Siellä toimii 13 yritystä, joissa vanhoista tavaroista entisöidään esimerkiksi tuotteita urheiluvälineputiikkiin, lastenvaateliikkeeseen ja elektroniikkakauppaan.
– Kauppakeskukseen virtaa tavaraa, joka menee muuten kaatopaikalle tai polttoon. Jätteet käydään läpi niin, että hyvät ja laadukkaat tavarat menevät entisöintiin ja siitä eteenpäin jälleenmyyntiin. Kaikki myytävät tavarat ovat verrattavissa uuteen. Ne ovat puhtaita, testattuja ja kuluttajan on turvallista ostaa ne.
Vaasassa toimivaan kauppakeskukseen tavara saataisiin Stormossenilta. Kierrätetyn tavaran lisäksi keskus voisi koota sisäänsä myös tavaroiden entisöijiä, kuten ompelijoita ja suutareita.
– Kauppakeskus toimisi ihan samalla tavoin kuin tavallinen ostoskeskus. Se on helppo ja selkeä paikka, jossa voi hoitaa monta asiaa kerralla. Kun menen etsimään käytettyä tavaraa, voin samalla korjauttaa vanhat vaateet ja kengät.
Uudenlaista tuotesuunnittelua
Kiertotalous tarkoittaa sitä, että jätettä ei synny ollenkaan. Ideaali tilanne olisi, että tavarat tehtäisi jo suunnitteluvaiheessa niin, että niiden osista on tuotteen elinkaaren lopussa mahdollista tehdä uusi tuote. Materiaalin olisi siis tarkoitus vain kiertää, eikä päätyä roskiin.
– Jätettä voisi vähentää rajusti, mutta se on hyvin pitkälle asenteista kiinni, saadaanko yritysten välille yhteistyötä aikaan. Jos yritykset tekisivät yhteistyötä, toisen jäte voisi olla toiselle uusi raaka-aine.
Ideaaliin kiertotalouden maailmaan on vielä matkaa, mutta kauppakeskus kuulostaa ideana hyvinkin toteuttamiskelpoiselta ja suuntaa näyttävältä esimerkiltä. Östbergin mukaan se voisi kohottaa Vaasan imagoa myös valtakunnallisesti.
– Kauppakeskus olisi vetonaula matkailun kannalta. Ruotsin Retunassa on paljon kävijöitä esimerkiksi Tukholmasta. Siellä käy yli 200 000 ihmistä vuosittain.
Paula Kaskimaa
