Nurmon keskustan osayleiskaavapäätös tulee lainvoimaiseksi. Kaavoitusta ovat viivästyttäneet muun muassa aikaisempi menettelytapavirhe ja vuosia kestäneet valituskierrokset hallinto-oikeudessa.
Nyt kaava tulee lainvoimaiseksi.
Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi viime joulukuussa Nurmon keskustan osayleiskaavasta tehdyt valitukset ja valittajien vaatimuksen katselmuksen järjestämistä. Elokuussa korkein hallinto-oikeus (Kho) eväsi jatkovalitusluvat.
Seinäjoen kaupungin hallintojohtajan Jari Jokisen mukaan osayleiskaavan tarkistuksessa ja laajennuksessa on otettu huomioon eri intressitasojen lausunnot.
– Kaava on yritetty saada sellaiseen moodiin, että se kestää lainsäädännön näkökulmat.
Kaavavyyhti tunnetaan myös Nurmon sikalakaavana, koska kyse on ollut alueella perinteisesti vahvan maatalouden ja muun toiminnan rinnakkaiselosta. Kiista on siis poikinut valituksia aiemmissakin vaiheissa.
Taustalla on kytenyt erityisesti vanha kiista Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan, Eepeen mahdollisen ABC-aseman ja sikaloiden rinnakkainelosta.
– Tämähän on pitkä prosessi. Oikeastaan asiassa ei ole mitään uutta, vaan korkein hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä valituslupia. Käytännössä se tarkoittaa, että kaava kuulutetaan voimaan, Jokinen vahvistaa.
Miksi kaavan toteutus on tihkaissut?
– Kaavassa on monenlaisia intressejä, joiden yhteensovittaminen on ollut hankalaa. Nyt saamme kaavan, joka on todettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi, Jokinen summaa.
Kaavan voimaantulo edellyttää, että yleiskaava saatetaan yleisesti tiedoksi maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusasetuksen edellyttämällä tavalla.
Ilkka-Pohjalainen on seurannut kaavakiistaa, jonka vaiheista voi lukea lisää alla olevista jutuista.
Kaava osoittaa paikan liikerakentamiselle
Seinäjoen yleiskaavapäällikkö Jyrki Kuusinen tuntee kiistanalaisena pidetyn kaavan vaiheet ja nykytilan. Lopulta kaavaan ei tullut kovinkaan radikaaleja muutoksia vuosien takaisiin pieniä tarkistuksia lukuun ottamatta.
– Teimme esimerkiksi rantarakentamiseen liittyviä tarkasteluja.
Nykyinen kaavavalmistelu on Kuusisen muistikuvien mukaan aloitettu vuoden 2014 tienoilla. Edelliset selvitykset ovat käyneet nykyisen kaavatyön pohjaksi.
Nurmon keskustan alueen kaava on tullut voimaan jo aiemmin.
– Hyväksymisvaiheessa Keski-Nurmon alue jaettiin omaksi kaavakseen. Kaava kohdistuu laajalle maatalousalueelle Keski-Nurmoon jokilaakson, jossa on haja-asutusta edelleen. Vähäisiltä osin kaava rajautuu Nurmon keskustan asemakaava-alueeseen.
Kuusisen mukaan kaavoituksen lähtökohta oli laajan viljelylakeuden maisema-arvon säilyttäminen metsänreuna-alueineen. Lisäksi mukana on myös maatalouden olemassa olevien suuryksikköjen elinkeinotoiminnon turvaaminen ja mahdollisten laajennusten mahdollistaminen.
– Kaava mahdollistaa jo toiminnassa oleville tuottajille pienoisen mahdollisuuden laajentaa. Asemakaava-alueen kyljessä ei ole yleiskaavan mukaista mahdollisuutta laajentaa.
Kuusinen muistuttaa, ettei osayleiskaava sellaisenaan mahdollista Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan mahdollista rakennushanketta. ABC:n rakentaminen valtatien ja keskustan läheisyyteen edellyttää asemakaavaa.
– Siihen laaditaan asemakaava, koska alue rajautuu Nurmon keskustan asemakaava-alueeseen. Yleiskaava periaatteessa osoittaa alueen liikepalvelurakentamiseen, ei suoranaisesti ABC:lle, Kuusinen avaa kaavoituksen näkökulmaa.
Eepeen omistamalle tontille saa sijoittaa liikenneaseman, jonka liiketilan enimmäismäärä on 5 000 kerrosneliömetriä.
Fakta: Kaavavalituksen taustoja
Kiistan juuret ulottuvat Nurmon kunnan aikoihin vuosituhannen alkuun. Vuonna 2009 voimaan tulleen kuntaliitoksen jälkeen Seinäjoen kaupunki on päivittänyt maankäyttösopimusta lähinnä maankäyttökorvausten maksamisvelvollisuudesta.
Eepeellä on ollut vuosia tontti Keski-Nurmontien ja valtatien 19 kainalossa. Eepee on suunnitellut siihen liikenneasemaa siitä asti, kun Seinäjoen itäisen ohikulkutien on tiedetty tulevan kulmille. Yhtä kauan naapuruston tilalliset ovat vastustaneet suunnitelmaa.
Suunnitelma ehdittiin torpata jo kahteen kertaan hallinto-oikeudessa. Seinäjoen kaupungin yritys saada alueelle osayleiskaava kumoutui vuonna muun muassa 2019 jääviysongelmien takia.
Liikenneasema oli mukana Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistuksessa ja laajennuksessa, jonka Seinäjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2021 äänin 34–10.
Valtuuston päätöksestä tehtiin hallinto-oikeuteen kaksi valitusta. Toisen jättivät Sami Eerola asiakumppaneineen ja toisen Antero Rantala asiakumppaneineen.
Eerolan valituksen keskeinen sisältö koski kotieläintuotannon säilymisedellytyksiä alueella, jos sikaloiden ja broilerkanaloiden hajut alkavat haitata kaupallisia toimintoja. Rantalan valituksessa puututtiin muun muassa liikennejärjestelyihin.
Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi joulukuussa 2022 Nurmon valitukset ja valittajien vaatimuksen katselmuksen järjestämistä.
Korkein hallinto-oikeus ei antanut elokuussa 2023 annetussa päätöksessään valituslupaa maataloustuottajille, joihin lukeutuvat muutoksenhakijat ovat Sami Eerola, Petri Penttilä, Heikki Ylinen/Mty Ylinen ja Seppo Hippi.
Tammikuussa 2023 Osuuskauppa Eepeen toimitusjohtaja Henrik Karvonen ei pystynyt suoralta kädeltä sanomaan, mitä tontilla tapahtuu. ”Pitää tehdä kokonaisarvio, mitä siihen rakennetaan, jos rakennetaan ja miten se liittyy kokonaisuuteen”, Karvonen kertoi Ilkka-Pohjalaiselle.
Nurmon keskustan ja Hyllykallion välimaastossa sijaitseva tontti on Karvosen mukaan edelleen kiinnostava liikepaikka.
Kaavan taustoihin voi pureutua myös Seinäjoen kaupunginhallituksen esityslistalta.
Lähteet: Seinäjoen kaupungin hallintojohtaja Jari Jokinen, Seinäjoen kaupunki ja Ilkka-Pohjalaisen arkisto
