Seinäjoen kaupunkikeskustan elinvoimaluku on heikentynyt vuodessa jonkin verran ja tyhjien liiketilojen määrä lisääntynyt.
Viime vuonna tyhjiä liiketiloja oli Seinäjoella vain puolet maan keskivertoon verrattuna. Silloin 5,8 prosenttia etsi vuokralaisia. Tänä vuonna määrä oli 7,9 prosenttia. Luku on edelleen kuitenkin parempi kuin muissa vertailukaupungeissa, joissa keskiarvo on 10,8 prosenttia.
– Luvut ovat ihan siedettäviä käynnissä olevan uudistustyön massiivisuuteen nähden. Elinvoimaluvuissa perässämme ovat edelleen esimerkiksi Jyväskylä, Joensuu, Savonlinna ja Raahe, vertaa kaupunkikeskustan kehittäjä Niina Koskipalo Into Seinäjoesta.
Nainen odottaa mielenkiinnolla tulevien vuosien mittaustuloksia.
– Ensi kevääseen mennessä en odota lukujen paranevan. Kun nyt kesken olevat rakennushankkeet valmistuvat ja uudet liiketilat otetaan käyttöön, elinvoima elpyy varmasti. On mielenkiintoista seurata, kuinka voimakkaaseen nousuun elinvoima lähteekään rakennushankkeitten valmistuttua.
Elinvoimaluvun muutoskehitys yhden vuoden aikana on laskettu 14 kaupungista. Kehitys vaihtelee kaupungeittain. Yhdeksän kaupunkikeskustaa on elinvoimaistunut. Viisi kaupunkikeskustaa on laimentunut. Elinvoimalaskenta on yksinkertaisimmillaan tyhjien liiketilojen seurantaa. Tavoite on, että niiden osuus olisi osuus alle 10 prosenttia.