Keskustan varapuheenjohtaja ja tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoo, että hallitus haluaa aloittaa perustulokokeilun vuoden 2017 alussa.
– Olen juuri puhunut kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) kanssa. Hallitus haluaa, että perustulokokeilu on voimassa viimeistään vuoden 2017 alussa, Saarikko totesi päähallituspuolue keskustan maanantaina järjestämässä perustuloseminaarissa Helsingissä.
Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas toppuuttelee aikataulua sen verran, että hän ei usko Kelan pystyvän rakentamaan maksujärjestelmää kahdessa kuukaudessa. Hallitus on tilannut Kelalta perustulomallien valmistelun vuoden 2016 marraskuuhun mennessä.
Saarikon mukaan mahdollisessa siirtymisessä perustuloon on kyse valtavan isosta asiasta. Hän oli hallitusneuvotteluissa ajamassa keskustan neuvottelijana hallitusohjelmaan perustulokokeilua.
– Vertaisin perustuloa sote-uudistukseen, Saarikko painotti.
Saarikon mielestä työelämän huimat rakenteelliset muutokset ovat vahvin argumentti perustulon puolesta.
– Emme ihan ymmärrä, mitä työelämässä tapahtuu eli sitä, millainen on työn luonne, olipa sitten suorittavassa työssä tai asiantuntijatyössä. Työelämä on pätkittäistä, silppua ja hyvin suuren epävarmuuden kyllästämää. Isoäitini työskenteli maatilalla ja äitini 30 vuotta samalla työnantajalla. Itselläni on ollut 30-vuotiaana kymmenen eri työnantajaa, Saarikko kertoi omakohtaisen esimerkin muutoksen luonteesta.
Kokoomuksen kansanedustaja ja ekonomisti Juhana Vartiainen on valmis kannattamaan perustuloa, josta ihmiset eivät olisi niin innostuneita kuin he nyt vaikuttavat perustulosta olevan.
– Monet toivovat, että saisi helpolla olla vapaalla. Uskoisin perustuloon, jos se saisi Rautatientorin täyteen mielenosoittajia. Silloin oltaisiin menossa oikeaan suuntaan, Vartiainen huomautti seminaarissa siitä, että perustuloon yhdistetty työllisyysasteen nostamistavoite edellyttää perustulon mitoittamista tasolle, joka lisää ihmisten motivaatiota ottaa vastaan heille tarjottua työtä.
Perustulokokeilua hän pitää sinänsä hyvänä.
Perustuloon siirtymisen jälkeen työnteko olisi aina yksilölle taloudellisesti kannattavaa.
– Sosiaaliturvan tärkeä ominaisuus on, että työnteon on oltava kannustavaa ja taloudellisesti aina kannattavaa. Tavoitteena on saada ja luoda Suomeen uutta työtä. Samalla sosiaaliturva on turvaverkko heille, jotka eivät itse jaksa ja kykene elättämään itseään työllä, Saarikko pohti.
Saarikko muistuttaa, että nykymallissa Kela jakaa ihmisille lukuisia päällekkäisiä etuuksia, joilla pyritään samaan päämäärään.
– Kela tarjoaa yli sataa etuutta, joista jokaisessa ihmistä katsotaan eri määrittein. Se ei voi olla kannustavaa.
– Realisti on oltava. Meidän on kokeiltava summaa, joka on kansantaloudellisesti realistinen. 2 000 euroa kaikille olisi kohtuullisen toimiva malli varmasti kaikkien mielestä, mutta valtiontalous ei sellaista kestäisi, Saarikko halusi ampua alas mielikuvia, joissa perustulon kannattajat nähdään ilmaisen rahan syytäjinä laiskottelijoille.
Kannattajien ajattelussa perustulo toimisi juuri päinvastaisella tavalla: se antaisi esimerkiksi työttömälle mahdollisuuden ottaa milloin tahansa ja helposti vastaan työtä vaikka yhden päivän ajaksi ilman, että hän menettäisi perustuloa.
Perustulon maailmassa pätkätyön tai pienipalkkaisen työn vastaanottaminen parantaa elintasoa. Keski- ja hyvätuloiset saavat myös perustulon, mutta heiltä sitä verotetaan pois.
Ay-liike vartioi ärhäkästi ansiosidonnaista sosiaaliturvaa. Täydessä perustulossa ansiosidonnaisia etuuksia pitäisi leikata ainakin jonkin verran, mutta osittaisessa mallissa ne jäisivät ennalleen.
– Osittaisessa perustulossa myös asumistuki sekä toimeentulotuen täydentävä ja ehkäisevä osuus säilyisivät nykymuotoisina, Kangas kertoo. (Lännen Media 31.10.)
– Valmistelemme tehtävänannon mukaisesti täyden ja osittaisen perustulon mallit. Täydessä perustulossa ei olisi juuri muita perusturvaetuuksia, joten sen olisi oltava aika korkea, noin 800 euroa kuukaudessa. Osittaisessa perustulossa lähdemme liikkeelle 550 eurosta, koska työmarkkinatuki on nettona sen verran. Perustulokokeilussa olisi moraalisesti väärin tarjota kenellekään pienempää summaa, Kangas painottaa.
Taloustutkimuksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista kannattaa perustuloa, keskustan äänestäjistä 62 prosenttia.
Hallitus haluaa Saarikon mukaan perustulokokeiluun mukaan vähintään 10 000 suomalaista. Kokeilusta on tulossa kaksivuotinen.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA