Hallituspuolue RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo STT:lle, että kansainvälisestä sopimuksesta eli tässä tapauksessa Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on aina iso päätös.
– Suomessa ei ole ollut tapana tehdä niin, mutta kertoo siitä, että ajat ovat poikkeukselliset. Taustalla on tietenkin (Venäjän aloittama) hyökkäyssota, joka on muuttanut tilanteen. Ja se on muuttanut myös Euroopan itärajalla olevien maiden tilanteen, Adlercreutz sanoo.
Hän muistuttaa, että Baltian maat ja Puola ovat niin ikään ilmoittaneet aikeensa vetäytyä jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
– Ja ajattelen, että jos tänä päivänä olisi kysytty liittymistä tähän sopimukseen, niin tuskin Suomi olisi liittynyt.
Adlercreutz lisää, että tässä lähetetään samalla viestiä myös Venäjälle, että Suomi ottaa tilanteen vakavasti ja vahvistaa omia kyvykkyyksiään.
– Samaan aikaan on selvää, että sopimuksen tavoitteet ovat hyvät ja niiden eteen Suomi tulee jatkamaan työskentelyä. Olemme mukana kansainvälisissä miinanraivausoperaatioissa Afganistanissa ja Ukrainassa sekä muutamassa muussa maassa. Tietenkin on tehtävä työtä sen eteen, että miinojen holtiton käyttö loppuisi.
Adlercreutz sanoo, että päätös oli tarkan harkinnan tulos.
– Siksi oli tärkeää, että meillä oli vankka prosessi, jossa pohdittiin koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan spektriä. Puolustusvoimat omalta osaltaan otti tähän kantaa. Tässä ei pelkästään katsottu yhtä kulmaa, vaan pyrittiin katsomaan laajasti, ja samalla kyllä hallitus sisäistää tietyt haasteet tässä. Aina kun jostain irtaantuu, se on kohtalaisen merkittävä asia.
Keskustan Savola toivoo nopeaa esitystä
Oppositiopuolue keskusta tukee hallituksen esitystä Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi, sanoo puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.). Savola toivoo hallitukselta asiasta nopeasti esitystä eduskuntaan.
– Jalkaväkimiinat ovat puolustuksellinen ase, jolla pystytään ohjaamaan vihollinen suotuisammille puolustuslinjoille. Ukrainan sodan opit osoittavat, että miinoja tarvitaan vihollisen hyökkäyksen hidastamiseksi ja torjumiseksi, Savola sanoo tiedotteessaan.
Keskustalla on Savolan mukaan Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta myönteinen puoluekokouspäätös. Savola sanoo aikanaan vastustaneensa Ottawan sopimuksen ratifioinnin hyväksymistä eduskunnassa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistain tiedotustilaisuudessa, että ratkaisulle on laajaa parlamentaarista ymmärrystä.
SDP:n kanta asiantuntijakuulemisten jälkeen
Pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että sopimuksen uudelleen arvioimisella on erittäin painavat perusteet radikaalisti muuttuneessa turvallisuustilanteessa.
– SDP:ssä käydään esitys huolella läpi ja kuullaan sekä Puolustusvoimien arvio tilanteesta että myös muita asiantuntijoita, puheenjohtaja sanoi.
Lindtmanin mukaan puolueen lopullinen kanta asiaan linjataan, kun kaikki tieto on käytettävissä asiantuntijakuulemisten jälkeen.
"Perusteet sopimuksen takana eivät hävinneet"
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoo, ettei sopimukseen liitytty aikanaan ilman perusteita tai harkitsematta. Hän kuitenkin sanoo jakavansa hallituksen näkemyksen tarpeesta hakea keinoja vahvistaa Suomen puolustusta.
– Muuttuneessa turvallisuustilanteessa pitää olla kykyä tarvittaessa arvioida ratkaisuja uudelleen. Samalla on hyvä tiedostaa, että perusteet Ottawan sopimuksen takana eivät ole tällä välin hävinneet mihinkään, Tynkkynen sanoo tiedotteessaan.
"Vääränlainen kehityskulku irtautua"
Oppositiopuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Timo Furuholm kommentoi Kansan Uutisille hallituksen aikeita.
– On vääränlainen kehityskulku irtautua Ottawan sopimuksesta tässä ajassa, kun moni asia on epävarma ja monenkeskeisyyttä uhataan. Pitää tutustua Puolustusvoimien arvioon rauhassa, Furuholm sanoi lehdelle.
KU:lle Furuholm hämmästeli sitä, kun Puolustusvoimat on aiemmin sanonut, ettei maamiinoille ole tarvetta.
– Tämä rytmin muutos on aika ihmeellinen. Puolustusvoimat on pitkään todennut, ettei henkilömiinoille ole tarvetta. Nyt yhtäkkiä syntyikin kova tarve. Pidän tätä ulkopoliittista liikkumavaraa ja Suomen asemaa todella riskaabelina, jos lähdetään tällaisista sopimuksista irtautumaan, Furuholm sanoi.
