Kainaston kylässä Etelä-Pohjanmaalla kesä alkaa, kun Jyrkän kesäteatterin näyttämöllä syttyvät valot.
Kesäteatteritoiminta alkoi 2005, jonka jälkeen toiminta on kasvanut ja vakiintunut. Toiminnan pyörittäminen on kylän yhteinen ponnistus. Se tarjoaa harrastusmahdollisuuksia, kokoaa eri-ikäisiä ihmisiä yhteen ja tuo tuloja kylän toiminnan kehittämiseen.
Kesäteatterin ympärillä toimii näyttelijöiden lisäksi laaja joukko muita vapaaehtoisia, joilla on monenlaista osaamista ja jotka tekevät monia kökkätunteja.
Kesäteatteri on kylän kruununjalokivi, mutta samalla se edistää yhteisiä tavoitteita. Sen kautta kyläkeskuksen palvelut, tapahtumat ja yhteiset tilat saavat käyttöä ja näkyvyyttä.
Kainaston esimerkki havainnollistaa hyvin yhteisötalouden ajatusta. Yhteisötaloudessa toiminnan tavoitteena ei ole voiton maksimointi yksittäisille omistajille, vaan yhteisen hyvinvoinnin rakentaminen. Toiminnan tuottama hyöty jää paikalliseen yhteisöön ja vahvistaa sen elinvoimaa.
Kesäteatterin lipputulot ja muu rahallinen hyöty mahdollistaa investointeja rakennuksiin ja toimintaan. Yhtä tärkeää on sosiaalinen pääoma. Ihmiset oppivat tuntemaan toisensa, saavat uusia taitoja ja kokevat kuuluvansa yhteisöön.
Kainastolla on vuosien ajan kehitetty kylää yhdistysten yhteistyöllä, hankkeilla ja tapahtumilla. Kesäteatterin lisäksi nuorisoseura vuokraa tiloja ja on rakentanut harrastusmahdollisuuksia liikuntaan ja käsitöihin.
Suomessa on paljon yhteisötalouden toimijoita: seuroja, järjestöjä ja yhteisöjä sekä esimerkiksi yleishyödyllisiä vesi- ja tieosuuskuntia.
Voimavaroja yhdistämällä ja ehkä myös toimintaa uudelleen järjestämällä saadaan aikaan hyviä asioita varsinkin maaseudulla. Aktiivisia ihmisiä, yhteisiä tiloja ja halua tehdä asioita yhdessä oman yhteisön hyväksi löytyy monelta paikkakunnalta. Yhteisötalous tarjoaa keinon muuttaa nämä voimavarat pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
Etelä-Pohjanmaalla on tarkasteltu mahdollisuuksia, edellytyksiä ja huomioon otettavia asioita kuntien ja yhteisöjen yhteistyönä tuotettavien palvelujen osalta.
Kun julkiset palvelut karkaavat yhä useammin kuntakeskuksiin tai loppuvat kokonaan, on kylillä keksittävä uusia tapoja järjestää palveluja. Yhteisöllisesti tuotetut palvelut ovat yksi esimerkki siitä, miten tilanteeseen voidaan vastata.
Yhteisölähtöisesti tuotetuissa palveluissa toiminnan tuottama hyöty jää paikalliseen yhteisöön ja vahvistaa sen tulevaisuutta.
Kyläyhdistys voi siis samalla ollakin yritys, joka toisin sanoen harjoittaa yhteisölähtöistä yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Se on tapa tehdä liiketoimintaa, mutta sillä on kaksi erityispiirrettä. Ensiksi se, että yrityksellä on jokin yhteiskunnallinen tavoite, jota se pyrkii toteuttamaan liiketoiminnan keinoin. Toiseksi, suurin osa yrityksen liikevoitosta ohjataan tuon yhteiskunnallisen tavoitteen toteutumiseen.
Kyläyhdistykset, jotka toteuttavat yhteiskunnallista yrittäjyyttä ottavat aktiivisen otteen elinympäristön parantamiseen ja kehittämiseen. Toiminnalla vahvistetaan hyvää elämää, arkea maaseudulla ja korjataan havaittuja puutteita sekä tartutaan mahdollisuuksiin. Tarvitaan vain aktiivisia vastuunkantajia ja muita innokkaita, jotta tekeminen saadaan jaettua tarpeeksi monelle.
Kainaston kylän esimerkki osoittaa, että yhteisötalous on käytännön toimintaa, jossa harrastustoiminta yhdistyy varainhankintaan, jonka kautta mahdollistetaan monia muita asioita.