Kesäsää on tal­vi­sää­tä oi­kuk­kaam­pi en­nus­taa

Toukokuun on ollut Suomessa poikkeuksellisen lämmin. Voikukat ovat kukkineen täydeltä terältä jo muutaman viikon. KUVA: KATJA ANINKO-LAUKKOLA
Toukokuun on ollut Suomessa poikkeuksellisen lämmin. Voikukat ovat kukkineen täydeltä terältä jo muutaman viikon. KUVA: KATJA ANINKO-LAUKKOLA

Lämpimät ja jopa helteiset säät ovat hellineet meitä koko kevään. Mieli tekisi ajatella, että sillä se jatkaa, jolla on aloittanutkin. Meteorologi Seija Paasonen toppuuttelee kuitenkin, että aivan koko kesän säätä ei voi päätellä kevään säistä. Jotain jatkumoa voi silti ehkä odotella.

– Tänä keväänähän meillä on ollut sellainen korkeapainevoittoinen säätyyppi. Joskus tietyillä säätyypeillä on taipumusta pysähtyä ja jämähtää paikoilleen.

Paasosen mukaan samanlainen säätyyppi näyttäisi jatkuvan vielä ensi viikolla.

– Vaikka välillä tulee hieman sadetta, aina korkeapaine kuitenkin pulpahtaa takaisin. Joskus säätyyppi voi jäädä paikoilleen vaikka viikkotolkuiksi. Oli kyseessä sitten laaja matalapaine tai korkeapaine. Loppukesän säätä ei voi vielä tässä vaiheessa ennustaa, mutta näyttäisi siltä, että ainakin hetkeksi korkeapaine on pysähtynyt Suomen ylle, Paasonen toteaa.

Monen mieleen on hiipinyt pelko, tuleeko koko kesän lämpimät päivät nautittua jo toukokuussa, ennen virallista kesän alkua.

– Tietysti teoriassa voi käydä niin, että Atlantilla muodostuisi joku laaja matalapaine, joka jämähtäisi meidän päällemme pidemmäksi aikaa. Onhan ollut sellaisia vuosia, että toukokuu on ollut lämmin ja poutainen ja kesäkuu puolestaan sateinen ja kolea. Ennusteissa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä ole näkyvissä, että sellaista tapahtuisi, Paasonen kertoo.

Kesäsään ennustaminen on Paasosen mukaan hankalampaa kuin talvisään.

– Talvella sateet liittyvät laajempiin matalapaineisiin, joita on helppo seurata. Myös tietokonemallimme nappaavat ne helpommin. Kesällä sateet ovat puolestaan enemmän kuurosateita, joita syntyy sinne tänne. On kovin vaikeaa ennustaa tarkalleen, minne kuurosateita milloinkin syntyy. Talvella on olemassa yhtenäinen sadealue, jota seurataan, kesällä puolestaan yöllä saattaa olla poutaa, mutta päivällä kuurosateita alkaa pulpahdella sinne tänne ja taas illasta ne laantuvat pois.

Myös me sääennusteiden kuluttajat saatamme hankaloittaa meteorologien työtä omilla odotuksillamme.

– Lomien takia ennusteita seurataan paljon tarkemmin kuin talviaikaan ja se tuo paineita meille meteorologeille. Tuntuu, että kesällä pitäisi osata sanoa asiat paljon tarkemmin, vaikka kesän säätyyppi on usein juuri sellainen, että tarkka ennustaminen on vaikeampaa.

Nykyään on saatavilla mobiililaitteisiin hyvinkin paikkakohtaisia ennusteita. Seija Paasonen ei innostu niistä.

– Kannattaa mieluummin katsoa sääkarttaa, josta saa paremman käsityksen suursäätyypistä. Kuurosateet saattavat olla niin paikallisia, että niitä voi esiintyä, vaikka oman paikkakunnan ennusteessa ei niitä olisikaan. Toisaalta voi olla, että kuuroja ei tulekaan, vaikka niitä olisi ennustettu.

Vanha kansa on ennustanut paljon tulevia säitä seuraamalla eläinten käyttäytymistä ja luonnon merkkejä. Eräs viisaus kuuluu, että jos on kovin kylmä talvi, sitä seuraa lämmin kesä.

– Tilastoista ei löydy tukea sanonnalle. Vanha kansan sääsanonnoista voidaan aika yleisesti todeta, että joskus ne toteutuvat ja joskus eivät, Paasonen naurahtaa.

Seija Paasonen on kova puuhastelemaan ulkona, eikä piittaa hellesäistä.

– Parikymmentä astetta ja vaihteleva pilvisyys on minulle sopiva sää. Helle on hieman uuvuttavaa ja tulee helposti kärttyisä olo, kun kuumuudessa ei jaksa tehdä mitään ulkotöitä, vaan joutuu hakeutumaan varjoon.

Katja Aninko-Laukkola

-
Ilmoita asiavirheestä