Kesäkuun puolivälin sateet paransivat viljelykasvien kehitystä suurimmassa osassa Suomea, kertoo Pro Agria kasvutilannekatsauksessaan. Parhaiten tässä vaiheessa kasvukautta ovat kasvaneet herne ja sokerijuurikas.
Paikoin sadetta on kuitenkin tullut liikaa, ja osalla pelloista sateet tulivat Pro Agrian mukaan liian myöhään.
Kasvukausi on pääosassa maata noin viikon edellä tavanomaisesta, sillä lämmin alkukesä on nopeuttanut viljakasvustojen kehittymistä.
Kevätrapsi ja -rypsi sekä herne ovat aloittamassa kukintaa.
Öljykasvien kasvussa vaihtelua
Viljojen satonäkymät ovat tällä hetkellä keskimääräiset, mutta heinäkuun sää ratkaisee paljon. Tämän hetken helleviikko ei edistä Pro Agrian mukaan sato-odotuksia. Etenkin Etelä-Suomessa viljat olisivat tarvinneet kuumuuden sijaan lisää vettä, jotta jyvät kehittyisivät.
Pääosin viljat ovat Suomessa tyydyttävässä kunnossa. Paras kunto on kaura- ja vehnäkasvustoilla.
Pro Agrian kehityspäällikkö Sari Peltonen kertoi STT:lle puhelinhaastattelussa torstaiaamuna, että satonäkymien paranemiseksi tarvittaisiin heinäkuussa sopivassa suhteessa poutaa ja sadetta.
– Tarkoitan tällä sitä, ettei tulisi niin sanottuja ääriolosuhteita, kuten heinäkuulle pitkälti jatkuvaa hellettä tai toisaalta hyvin sateista tai märkää, hän selostaa.
Pohjolan oloihin tottuneille suomalaisille viljelykasveille paras lämpötila on Peltosen mukaan noin 20 astetta.
Rapsikuoriaiset harmina
Öljykasvien kasvussa on ollut Pro Agrian mukaan paljon vaihtelua. Kasvustot ovat pääosin tyydyttäviä, mutta joissain kasvustoissa on havaittu paljon vaikeasti torjuttavia rapsikuoriaisia.
Peltonen kertoo, että Suomessa öljykasvit kylvetään vasta keväällä, kun taas muualla Euroopassa valtaosa niistä kylvetään jo syksyllä. Tämän vuoksi Suomen ulkopuolella kasvit ovat usein jo pitkällä kehityksessään touko-kesäkuussa, jolloin ne välttyvät tuholaisongelmilta.
– Täällä öljykasvien kehitys on herkässä vaiheessa, niin tuholaiset alkavat kehittymään ja aiheuttavat ongelmia. Peltonen sanoo.
Lisäksi toukokuun ja tämän viikon hellesäät ovat mannaa tuholaisille. Ne hyökkäävät kukkanuppuihin ja käyttävät niitä lisääntymisalueinaan, jolloin kuoriaisten uusi sukupolvi syö öljykasvien siemeniä.
– Öljykasveista nimenomaan tarvittaisiin siemeniä, sillä siemenistä puristetaan öljyä ja saadaan myös rouhetta ja muita tuotteita, kehityspäällikkö lisää.
Mansikat tavallista pienempiä
Avomaan mansikoiden pääsatokausi alkoi Pro Agrian mukaan eteläisessä Suomessa jo ennen juhannusta. Sadon määrää ja laatua ovat joissain paikoissa heikentäneet talvivauriot ja raekuurot, mutta satonäkymät ovat varovaisen myönteiset. Helteisen sään takia marjat ovat hieman tavallista pienempiä.
– Kun vedestä on pulaa, kasvi on säästöliekillä ja marjat jäävät sen takia pienemmiksi, Peltonen avaa.
Myönteistä aurinkoisissa poutasäissä on Peltosen mukaan se, että mansikoista tulee makeampia.
Herukka on tällä hetkellä raakilevaiheessa. Vadelmien nuput ovat jo isoja, ja osa kukista on avautunut. Omenaraakileiden kehitys on hyvää. Heinäkuun säät ratkaisevat Pro Agrian mukaan pitkälti marjakasvien ja omenasadon määrän ja laadun.
Hernettä poimitaan ympäri Suomen, ja avomaankurkkuja kerätään syyskuuhun asti.
Kuivuus haittaa viljelyksiä
Nurmen ensimmäinen sato oli Pro Agrian mukaan määrältään ja laadultaan tyydyttävä, mutta paikoin hyvin heikko kuivuuden takia. Toinen sato on kesäkuun puolivälin sateiden myötä kasvanut hyvin, mutta sopiva määrä sadekuuroja ja lämpöä tarvitaan, jotta sadosta tulee hyvä. Kuivaheinän sato näyttää hyvältä.
Kosteuden pitäminen pellossa on Pro Agrian mukaan tärkeää, jotta kuivuuden aiheuttamia satotappioita voidaan vähentää. Kevät on ollut jo useina vuosina kuiva.
Kevätkuivuuden haittoja Pro Agrian mukaan vähentää esimerkiksi aikaisella kylvöllä, muokkauksen minimoinnilla ja keventämisellä sekä säätösalaojituksella.