Kolumni

Ke­sä­ar­tis­ti haluaa ilah­dut­taa kuu­li­joi­taan

Viikon vieras: Vaasan kaupungin kulttuurikeskuksen 16-vuotiaalla kesäartistilla Emmi Haapaniemellä on nuoresta iästään huolimatta takanaan jo vuosia musiikkiharrastuksen parissa.

Hän on soittanut kahdeksan vuotta viulua ja ollut kolme vuotta musiikkiluokalla. Sen lisäksi hän on opiskellut vuoden verran lauluopintoja Kuula-opistolla, joten hän osaa säestää itseään pianolla ja kitaralla.

Haapaniemi haki monien nuorien tapaan keväällä kaikkia mahdollisia kaupungin tarjoamia kesätöitä, mutta aluksi näytti siltä, että kesä kuluisi lomaillessa.

Äitinsä kannustamana hän päätti kuitenkin hakea myös kesäartistin paikkaa ja saikin kutsun koelauluihin. Nyt hän työskentelee kaupungin kesäartistina elokuun alkupuolelle saakka.

Kesäartistin työpäivät kuluvat pääasiassa erilaisissa tapahtumissa ja esimerkiksi palvelutaloissa soittaessa.

Aina maanantaisin kesäartistilla on toimistopäivä, jonka aikana hän sopii tulevan viikon keikkansa.

– Jos uusia keikkoja ei saa sovittua, niin aina voi tulla torille esiintymään tai harjoitella biisejä kulttuurikeskuksella, Haapaniemi kertoo.

Musiikkia yleisön ehdoilla. Nuorella kesäartistilla ei ole vielä itse tehtyä musiikkia, vaan hän tekee tulkintojen toisten artistien lauluista. Haapaniemi kertoo vaihtelevansa ohjelmistoaan aina tapahtuman ja yleisön mukaan. Hän kertoo saaneensa todella hyvän vastaanoton.

Haapaniemi kuvaileekin, että välillä tuntuu, kuin yleisö pystyisi katsomaan suoraan hänen sieluunsa.

– Kun näen yleisön, päätän vasta sitten, mitä soitan.

Aina kuullessaan jonkin hyvän kappaleen Haapaniemi pohtii, millaisen version hän voisi siitä itse esittää.

– Se saattaa olla joissakin lauluissa ihan yksittäinen kohta, johon rakastun. Parhaissa lauluissa on aina ihan oma fiiliksensä.

Musiikkimaailmasta hän on löytänyt myös vahvan esikuvan, josta katsoa mallia. Australialainen artisti Sia on tehnytkin Haapaniemeen lähtemättömän vaikutuksen.

– Sia ei ole koskaan myynyt musiikkiaan ulkonäöllään tai kropallaan. Joskus hän on saattanut esiintyessään kääntyä selin yleisöön korostaakseen tätä.

Enemmän tapahtumia nuorille. Vaikka Vaasassa pieneen kokoonsa nähden tapahtuukin paljon, ei alaikäisille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ole juuri lainkaan.

Haapaniemi kertoo, että hänen ikäisensä kaipaisivat erityisesti musiikkitapahtumia. Monet nuoret haluaisivat myös itse olla mukana vaikuttamassa ja suunnittelemassa tapahtumia.

– Itse lähtisin ainakin heti mukaan, jos tilaisuus tulisi.

Ei välttämättä ammattimuusikoksi. Haapaniemi ei ole vielä varma, onko ammattimuusikon ura häntä varten, vaikka musiikki onkin hänelle tärkeä harrastus.

– Minulla ei ole haaveammattia. Jos niin on tarkoitettu, olisi ihan siistiä, jos minusta tulisi muusikko. Mikään unelmani ei silti kaadu, jos niin ei tapahdu. Tärkeintä on, että voin musiikin avulla ilahduttaa ihmisiä.

Lähitulevaisuudessa Haapaniemeä odottaa koulu Vaasan Lyseon lukiossa ja mahdollinen vaihto joko Yhdysvalloissa tai Uudessa-Seelannissa. Vapaa-aikaansa hän viettää musiikin lisäksi muun muassa fantasiakirjallisuuden parissa.

– Fantasiassa kiehtoo se, että sen kautta pääsee hyppäämään ihan toiseen aikaan ja paikkaan ja pääsee hetkeksi pakoon kaikkea muuta.

Tänä kesänä Haapaniemellä on kuitenkin vielä edessään kesän odotetuin keikka, joka on Taiteiden yönä. Siellä todennäköisesti kuullaan uusi versio ainakin hänen yhdestä lempikappaleestaan Julma Henrin Paremmin ku aiemmin.

Tiia Neuvonen