Vuoden 2015 ukkoskausi jäi salamamäärältään ennätyksellisen pieneksi. Maasalamoita havaittiin kesän aikana vain 30 000 ja ukkospäiviäkin oli vähän, Ilmatieteenlaitokselta kerrotaan.
Noin 30 000 havaittua maasalamaa on selvästi alle edellisen minimin, joka on vuodelta 1996 (39 000). Ukkospäivien lukumääräkin jäi alhaiseksi, muttei ollut ennätyksellinen.
– Tämä tarkoittaa sitä, että ukkosia kyllä esiintyi, mutta ne tuottivat vain hyvin vähän salamoita, toteaa tutkija Antti Mäkelä.
Mäkelä kertoo, että Keski- ja Etelä-Eurooppa saivat tänä kesänä helteiset ja epävakaat ilmat, ja rajuimmat ukkoset keskittyivät sinne. Elokuun lämmin jakso ei tuonut ukkosia Suomeen, koska korkeapainevoittoinen sää ei suosi ukkospilvien kehitystä.
Vähäiset salamat jakautuivat melko tasaisesti ympäri Suomea.
Suomessa ukkoskausi käsittää pääasiassa touko-syyskuun. Ilmatieteen laitoksella on tietoa vuosisalamamääristä vuodesta 1960 alkaen. Vuosittaisissa salamamäärissä on huomattavaa vaihtelua vuodesta toiseen, mikä onkin tyypillistä Suomen ilmastolle.
Loppuvuodesta ukkosten esiintyminen vähenee, vaikkakin koviakin ukkosia voi vielä esiintyä, jos säätyyppi sen sallii. Syksyllä ukkosten esiintyminen painottuu merialueille, koska laaja vesialue säilyttää lämpönsä pitkälle syksyyn.
Syksyn pimeinä iltoina ukkoset ovatkin ehkä näyttävimmillään, ja kaukana merellä esiintyvän yöllisen ukkosen välähdykset saattavat näkyä äänettöminä elosalamoina ja kalevantulina kauaksi mantereellekin.