Harmaan talouden torjunta tehostuu tänä keväänä, kun viranomaisten tiedonkulkua parantavat lainmuutokset astuvat voimaan.
Uudistukset "mullistavat" työsuojeluviranomaisten harmaan talouden valvonnan, arvioi ylitarkastaja Mikko Vanninen Etelä-Suomen aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueelta.
– Uusi lainsäädäntö tarkoittaa, että tilaajavastuuvalvontaan, ulkomaalaisen työvoiman käytön valvontaan ja työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan saadaan eri viranomaisilta tosi paljon enemmän tietoa kuin nykyisin.
Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat valvovat harmaan talouden torjunnassa keskeisen tilaajavastuulain toteutumista.
Laki velvoittaa yritykset huolehtimaan, että niiden käyttämät sopimuskumppanit ja alihankkijat huolehtivat yhteiskunnallisista velvoitteistaan, kuten veroista, eläkemaksuista ja työterveyshuollosta.
Työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeudet paranevat erityisesti Verohallinnon suuntaan. Työsuojelutarkastajat saavat vapusta alkaen oikeuden käyttää Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön laatimia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Niiden avulla voi esimerkiksi seurata yrityksen maksamia palkkoja, tai onko yrityksellä verovelkaa.
Uuden tiedon avulla työsuojeluviranomaiset pääsevät kohdistamaan valvontaansa nykyistä tehokkaammin niihin yrityksiin, joissa on kohonnut riski väärinkäytöksiin.
Vanhan lainsäädännön aikana tarkastajat ovat voineet ajautua eriskummallisiin tilanteisiin, kun viranomaiset eivät ole saaneet jakaa kaikkia tietojaan keskenään. Esimerkiksi yhteistarkastuksissa toiset viranomaiset eivät ole välttämättä voineet kertoa työsuojelutarkastajille, miksi tarkastus kannattaa suunnata juuri tiettyyn yritykseen.
Alueelliset aluehallintovirastot eivät ole myöskään voineet vapaasti luovuttaa toisilleen salassa pidettäviä tietoja.
Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tullut ilmi jonkin yrityksen toimintaan liittyvä epäkohta, johon liittyvä tieto on kokonaan tai osin salassa pidettävää, Etelä-Suomen avi ei ole välttämättä voinut luovuttaa tietoa maan muille aveille, joiden alueella kyseisellä yrityksellä on toimintaa.
Viime vuonna tehtiin 1790 tilaajavastuutarkastusta. Tarkastetuista kohteista vain kolmannes oli hoitanut velvollisuutensa moitteita. Esimerkiksi kuntien ja muun julkishallinnon tilaamista kuljetuspalveluista löytyi paljon puutteita: lähes kaikilla tehdyistä 41 tarkastuksesta jouduttiin antamaan toimintaohjeita lain noudattamiseksi.
Vaikka puutteita ilmeni paljon, laiminlyöntimaksuihin johtavien vakavien puutteiden määrä väheni. Vannisen mukaan etenkin rakennusalan toimintatavat näyttävät parantuneen, kun niihin on kiinnitetty pitkäjänteisesti huomiota.
Tilastojen kaunistumista voi osin selittää vuonna 2015 tehty lainmuutos, jonka seurauksena yrityksellä voi olla nykyään 10 000 euroon asti järjestelemätöntä verovelkaa ennen kuin sille voi määrätä laiminlyöntimaksun. Aiemmin maksu voitiin määrätä paljon pienemmistä summista.
– Se on karsinut päätöksiämme laiminlyöntimaksuista aika lailla, Vanninen kertoo.
Harmaan talouden puolella toimivat yritykset nakertavat rehellisesti toimivien yritysten markkinoita vääristämällä kilpailua. Se on omiaan levittämään kestämättömiä toimintatapoja koko toimialalle.
Viranomaisten tiedonkulun parantaminen harmaan talouden kitkemiseksi on ollut eduskunnassa esillä moneen otteeseen viime vuosina.
HENRIPEKKA KALLIO