Miten pophitti tehdään? Tämä on ikuisuuskysymys, johin kukaan ei ole koskaan pystynyt antamaan täysin varmaa ja tyhjentävää vastausta.
Suuri osa tämän päivän listahiteistä syntyy levy-yhtiöissä ammattimaisten biisintekijöiden ja artistien yhteistyönä, ns. studiosessioissa.
On tietysti myös iso joukko sellaisia artisteja, joita biisinteko ei kiinnosta. He tyytyvät esittämään ja levyttämään sitä materiaalia, mitä levy-yhtiön lauluntekijät heille kirjoittavat ja valitsevat.
Se ei ole uutta. Näin on aina ollut. Ei esimerkiksi Elviksestäkään olisi tullut ikinä kuuluisuutta, elleivät ammattimaiset tekijät, sanoittajat ja säveltäjät olisi olleet hänen laulujensa taustavoimina.
Paras laulaja ei ole aina paras mahdollinen biisin esittäjä. Laulajan äänessä, habituksessa ja tulkinnassa tulee olla jotain erityistä, joka puhuttelee suurta kuulijakuntaa.
Menestyvän artistin julkisuuskuvassa säteilee median ja markkinavoimien luoma ulkokultainen gloria. Se houkuttelee uusia tulijoita, varsinkin nuoria, alalle. Ja näitähän riittää.
Tähdeksi halajava nuori on yleensä uransa alkuaikoina musiikin tekijänä sen verran untuvikko, että häneltä puuttuvat työkalut hittien nikkaroimiseen, säveltämiseen ja sanoittamiseen, tuottamisesta sekä studiossa toteutettavien teknisten hokkuspokkustemppujen hallitsemisesta puhumattakaan.
Ajan trendien mukaisesti biisien rakentamisessa on tapana käyttää vielä tekoälyä. Sen lisäksi artistille pitää rakentaa hänelle sopiva brändi. Näissä tilanteissa auttavat levy-yhtiöitten ammattilaiset.
Eräs pitkän linjan levytuottaja arvioi, että vasta 50–100 yritelmän jälkeen tekijältä saattaa alkaa löytyä biiseihin tasoakin. Opettelemalla biisin tekemisen oppii, jos on oppiakseen.
Seurasin viime talvena suurella mielenkiinnolla televisiosta Voicea. Hämmästelin, että Suomenkin kaltaisesta vähäväkisestä maasta löytyy niin monta lahjakkuutta ja/tai suurta persoonaa, joista iso yleisö ei ole koskaan kuullutkaan.
Lavalle nousi toinen toistaan parempia laulajia. Missä noita on piiloteltu?
Eivätkä mielestäni parhaat päässeet välttämättä edes jatkoon. Taso oli julmetun kova.
Mutta, kyllä niitä pienemmälläkin eväspussilla varustettuja riitti. Ja jokaisella oli oma tyylinsä.
Ja näille jokaiselle levy-yhtiöiden hemmojen muka pitäisi löytää se oikea biisi, jota suuri yleisö haluaa kuunnella, joka iskee ajan henkeen ja joka soi radiokanavilla yhä uudestaan ja uudestaan.
Eihän kaikista voi tulla suuria tähtiä. Jotakuta kuunnellaan hetki. Jotain toista ei hetkeäkään. Jotkut yrittävät jatkaa uraansa, vaikka koko ajan tökkii.
Heistä tulee sitten ajan mittaan muurareita, lääkäreitä, autokauppiaita, yksinhuoltajaäitejä ja mitä nyt kenestäkin.
Mutta aina joku uusi artisti saa esitettäväkseen sen hänelle oikean biisin, jossa yhdistyvät oikeat elementit.
Se nostaa laulajan nimen mediaan, kanaville ja listoille ja lopulta suuren yleisön huulille. Hitti on syntynyt ja tähti syttynyt taivaalle.
Lukemattomia iskelmiä säveltänyt Toivo Kärki totesi aikoinaan, että jos hän olisi tiennyt etukäteen, mistä kappaleesta tulee hitti, hän olisi miljonääri.
Jussi Asu
mestaripelimanni