Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema miljardin euron biodieseljalostamo toisi Pohjois-Suomeen satoja uusia työpaikkoja.
– Rakennusvaiheessa hanke tarvitsee noin 4 000 henkilötyövuoden panostuksen. Valmistuttuaan laitokseen tulee 150 pysyvää teollisuustyöpaikkaa, jotka luonnollisesti luovat paljon lisää työpaikkoja ympärilleen. Tämä tulee myös luomaan useita satoja työpaikkoja alihankkijoilleen, kertoi Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen hetki sitten Finlandia-talolla.
Kaidi tekee lopullisen investointipäätöksen tämän vuoden lopulla. Sitä ennen yhtiö aikoo neuvotella rahoituksesta, strategisista kumppaneista ja julkisista tuista.
Koponen ei halunnut Kaidin tiedotustilaisuudessa kertoa tarkemmin, kuinka paljon laitos tarvitsee tukia, jotta se kannattaa rakentaa. Hän mainitsi, että yhtiö tutkii ainakin Tekesin innovaatiotukien, Finnveran takausten ja EU-rahoituksen mahdollisuuksia.
– Suomen innovaatiojärjestelmässä on erittäin hyviä välineitä. Kaidi on sitoutunut sijoittamaan merkittävästi pääomaa hankkeeseen ja rahoitusneuvottelut lainapaketista ovat pitkällä.
Kemin biodieseljalostamo tuottaisi valmistuttuaan noin 150 000 tonnia biodieseliä ja 50 000 tonnia biobensiiniä energiapuusta. Polttoaineet voitaisiin sekoittaa nykyiseen jakelujärjestelmään tai käyttää mahdollisesti myös sellaisenaan.
Jalostamo käyttäisi raaka-aineena esimerkiksi metsähaketta, sahanpurua ja selluteollisuuden sivuvirtoja. Puuraaka-ainetta tarvittaisiin vuosittain noin kaksi miljoonaa kuutiota. Koposen mukaan 200 kilometrin säteellä Kemistä on 20 miljoonan kuution puuvarat, joista teollisuus käyttää tällä hetkellä vuosittain 14 miljoonaa kuutiota.
– Kuusi miljoonaa kuutiota jää joka vuosi metsään. Tavoitteena on, että sellupuuta ei tarvitsisi käyttää, jos muut raaka-ainelähteet vain riittävät, Koponen sanoo.
Koposen mukaan hallituksen kunnianhimoiset tavoitteet biopolttoaineiden lisäämiseksi liikenteessä vakuuttivat Kaidin siitä, että sen kannattaa tehdä Eurooppaan suunnittelemansa laitos nimenomaan Suomeen. Koposen mukaan Suomi on puuhun perustuvissa biopolttoaineissa muutenkin poikkeuksellisessa asemassa.
– Meillä on erittäin vahvaa osaamista metsäteollisuudesta, vankka teollinen infrastruktuuri, kehittynyt infrastruktuuri puunkorjuulle ja kehittynyt puumarkkina, Koponen luettelee.
Tällä hetkellä biopolttoaineet tehdään maailmalla usein elintarvikeketjussa käytetyistä raaka-aineista, kuten palmuöljystä. Koposen mukaan näiden raaka-aineiden "kapasiteettirajoitukset" tulevat vastaan varsin pian, koska niiden kysyntä kasvaa kovaa vauhtia.
EU on viime vuodet yrittänyt ohjata biopolttoaineiden tuotantoa tukipolitiikallaan raaka-aineisiin, jotka eivät kilpaile elintarvikekäytön kanssa. Puu on näistä raaka-aineista kaikkein tärkein.
Maailmassa ei ole vielä yhtään Kemiin suunnitellun laitoksen kokoista jalostamoa, joka valmistaisi biopolttoaineita suoraan puusta. UPM:n Kaukaan tehtailleen rakentama biojalostamo on jo toiminnassa, mutta se käyttää raaka-aineenaan sellutehtaiden sivuvirtana syntyvää mäntyöljyä.
Jos Kaidin investointi varmistuu, Kemiin syntyy Suomen suurin yksittäinen energiapuun ostaja. Koponen uskoo, että sen avulla voidaan kehittää energiapuun korjuuta nykyistä tehokkaammaksi muuallakin maassa.
– Jalostamon ympärille voidaan rakentaa erilaisia pilottihankkeita, jotka vauhdittavat koko Suomen energiapuun korjuuta.
Jalostamo sijoitettaisiin Kemissä Ajoksen syväsataman viereen. Pohjois-Suomen polttoainehuolto on jo nyt järjestetty Ajoksen öljykuljetusten varaan.
Metsäliitto ja Vapo suunnittelivat muutama vuosi sitten paikalle biojalostamoa, mutta Metsäliitto vetäytyi hankkeesta, eikä yksin jäänyt Vapo löytänyt toista kumppania. Koposen mukaan kiinalaishanke nojaa kuitenkin Metsäliiton ja Vapon tekemään pohjatyöhön luvituksineen.
Koposen mukaan kiinalaisten jalostamoon suunnittelema teknologia poikkeaisi aiemmista suunnitelmista. Jalostamon toiminta perustuisi kaasutusteknologian ja ft-synteesin yhdistämiseen.
– Hankkeesta tekee ainutlaatuisen tapa, jolla he ovat voineet integroida uusia ja teollisessa mittakaavassa jo käytössä olevia teknologioita yhteen.
Koposen mukaan Kaidilla on jo vankkaa kokemusta biomassan kaasuttamisesta sähköntuotantoon, sillä Kaidilla on 30 biomassalaitosta Kiinassa ja Vietnamissa. Kaidi osti Koposen mukaan viime keväänä teknologiayhtiö Westinghousen koko aihepiiriä koskevan teknologiasalkun itselleen.
HENRIPEKKA KALLIO / LÄNNEN MEDIA
