Kemi menetti viikonloppuna kymmenien miljoonien eurojen investoinnin, kun bitcoineja louhiva yritys KnCMiner ilmoitti rakentavansa uuden konesalinsa Pohjois-Ruotsin Bodeniin entisten konesaliensa viereen.
Yritys on rakentanut Bodeniin jo kolme virtuaalivaluuttaa louhivaa isoa konesalia. Kun neljäs valmistuu maaliskuuhun mennessä, yrityksen konesalien kokonaisteho nousee jo 70 megawattiin. Suomessa samaa kokoluokkaa ovat tiettävästi vain Googlen datakeskus Haminassa, Soneran Helsinkiin rakentama datakeskus sekä Yandexin konesali Mäntsälässä.
Lännen Median lehdet kertoivat marraskuussa, että Ruotsi aikoo napata yhä suuremman osan Pohjois-Eurooppaan suunnitelluista isoista konesali-investoinneista alentamalla niiden sähköveroa peräti 97 prosenttia nykyisestä. EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki arvioi tuolloin Lännen Medialle, että 10 megawatin konesalin sähköverot jäisivät alennuksen jälkeen Ruotsissa yli puoli miljoonaa euroa pienemmäksi vuodessa Suomeen verrattuna.
KnCMinerin viikonloppuna julkistama investointi on teholtaan 20 megawattia, joten ero sähköverossa nousee yli miljoonaan euroon, jos Ruotsi laskee veroa odotetusti.
Myös Pohjois-Suomen paikkakunnat kilpailevat konesali-investoinneista. KnCMiner ja Kemin kaupunki ovat neuvotelleet kuukausia konesaleista, mutta nyt Ruotsi näyttää vetäneen pysyvästi pitemmän korren.
KnCMinerin toimitusjohtaja Sam Cole kertoi viikonloppuna ruotsalaiselle Affärer i Norr -verkkolehdelle, että yrityksen seuraavatkin konesalit nousevat todennäköisesti Suomen sijaan Pohjois-Ruotsiin.
– Jos markkinakehitys jatkuu suotuisana ja sähköveroa alennetaan, rakennamme lisää konesaleja Bodeniin ensi vuonna. Uskon, että meillä on siellä kuusi, tai mahdollisesti seitsemän konesalia valmiina ensi vuoden loppuun mennessä. Konesalin rakentaminen vie meiltä vain 4–6 viikkoa, Cole sanoo Affärer i Norrin mukaan.
Pohjois-Ruotsiin on rakennettu muutamassa vuodessa kymmenkunta konesalia. Investointien virta alkoi, kun ruotsalaiset saivat houkuteltua Facebookin rakentamaan suuren palvelinkeskuksen Luulajaan viitisen vuotta sitten.
Suomi ei ole jäänyt sentään kokonaan ilman vastaavia investointeja. Saksalainen Hetzner Online kertoi viime viikolla rakentavansa ison konesalin Tuusulaan. Tuusulan kunnanjohtaja arvioi YLE:n haastattelussa, että investointi jättää kuntaan 40–80 pysyvää työpaikkaa.
Konesalit ovat kalliita rakentaa, mutta ne eivät työllistä rakennusvaiheen jälkeen kovin paljon ihmisiä pysyvästi. Niiden ympärille syntyy kuitenkin osaamista ja ne houkuttelevat muita alaan liittyviä yrityksiä, jotka vahvistavat digitaalisen talouden pohjaa.
Pohjois-Eurooppaan konesaleja vetää Keski-Eurooppaa huokeampi sähkö sekä viileä ilmasto, joka säästää konesalien jäähdytyskuluja.
Mikä konesali?
• Konesalilla tarkoitetaan laitetilaa, jonne sijoitetaan tietokonepalvelimia, tallennusjärjestelmiä ja tietoliikennelaitteita, sekä niiden vara- ja suojausjärjestelmiä.
• Pieniä konesaleja kutsutaan usein palvelinhuoneiksi ja isoja datakeskuksiksi.
• Konesalit kuluttavat runsaasti sähköä. Valtaosa siitä käytetään itse palvelinten virraksi, mutta myös tietokonelaitteistojen muodostaman lämmön jäähdyttäminen vaatii yleensä paljon energiaa.
PCWorldin juttu aiheesta (englanniksi).
HENRIPEKKA KALLIO/LÄNNEN MEDIA