Dok: Sininen talo ****
Sinisen talon tunnelma tuntuu sydämessä asti.
Pehmeältä ja turvalliselta, ystävälliseltä, vailla vaatimuksia ja odotuksia. Samalla hiukan surulliselta – mihin katoaa tämä ainutkertaisuus?
Niin hyvin ruotsalainen dokumentintekijä Kalle Segerbäck on onnistunut välittämään tunnelman, jossa sinisen naapuritalon Ulla, Bertil ja Jens olivat aina ovi ja syli avoimina, kun pieni Kalle juoksi pellon poikki turvaan oman kotinsa riitaista tunnelmaa.
– Keltaisessa talossa oli julkisivu kunnossa mutta sinisessä talossa tunsin oloni kotoisaksi, Segerbäck kertoo kameran takaa.
Dokumentissaan Segerbäck on halunnut palata lapsuutensa ympäristöön ja kuvata, mitä naapuriin kuuluu nyt. Dokumentin vanhimmat pätkät Segerbäck on kuvannut jo vuonna 1995.
Sinisessä talossa aika tuntuu pysähtyneen vuosikymmeniä sitten, sen asukkaat vain vanhenevat. Jäljellä ovat 90-vuotias äiti Ulla ja poikamieheksi jäänyt kolarissa halvaantunut viisikymppinen Jens. Jens työskentelee sähköasentajana, mutta talossa ei ole sähköhellaa ja jääkaappikin hankittiin vasta vuonna 2015.
Heidän elämänasennettaan voi vain ihailla. Vaikka Ullan muisti on rapautunut, elämänmyönteisyys välittyy. Jens tietää, että äidin aika ei ole enää pitkä. Jensin omien unelmien voi vain sydämestään toivoa täyttyvän.
Jos kaipaa hälisevään ja säntäilevään elämäänsä hengähdystä, jossa elämän olennaiset asiat selkiytyvät hetkeksi, kannattaa istua aloilleen ja katsoa tämä ohjelma.
Yle Teema & Fem perjantai 16.2. klo 18.30
Elina Pajunen