Yksityisellä lääkäriasemalla alkuvuonna asioinut kansalainen on saattanut selvitä vierailustaan hieman viime vuotta halvemmalla.
Hallituksen budjettiriihessään tekemällä linjauksella yleislääkärin ja erikoislääkärin vastaanotosta saa nyt 30 euron Kela-korvauksen, kun hyvitys oli viime vuoden ajan vain kahdeksan euroa.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on purkaa näin perusterveydenhuollon hoitojonoja. Taksojen nostoon käytetään tänä vuonna euroja lähes sata miljoonaa, josta valtion osuus on noin 65 miljoonaa euroa.
Neljän vuoden hallituskaudella rahaa aiotaan satsata noin 500 miljoonaa, josta valtion osuus on 335 miljoonaa euroa. Kela-korvausten loppukolmannes kerätään palkoista, yrittäjätuloista ja etuuksista pidätettyinä maksuina.
Hallituksen perusidea on, että kansalaiset hakeutuvat aiempaa hanakammin yksityisen puolen hoitopaikkoihin, jos lysti tulee hieman aiempaa huokeammaksi.
Ilkka-Pohjalainen laittoi marraskuussa talteen kolmen suuren lääkärikeskuksen senhetkiset hinnastot.
Tammikuun hintojen julkaisemisen jälkeen on aika tehdä vertailu, jääkö Kela-korvauksen nosto asiakkaiden eduksi vai syövätkö hinnankorotukset hyödyn heti kokonaan tai osittain.
Hintahaitarilla leveyttä
Lääkärikeskusten hinnastot ovat pitkiä, monisyisiä ja kaikkea muuta kuin selkeitä. Vertailua hankaloittaa se, että asiantuntijat eli esimerkiksi lääkärit hinnoittelevat monessa talossa omat taksansa. Hinta paljastuu vasta varaushetkellä.
Firmojen sivuilla on monasti kuitenkin kerrottu hintahaitari, jonka väliin taksat asettuvat. Vertailuun valittiin tällä kertaa puolen tunnin arkikäynnit yleislääkärillä ja erikoislääkärillä.
Terveystalossa taksoihin ei tullut vuoden vaihtuessa korotuksia. Puoli tuntia yleislääkärillä maksaa 77–206 euroa. Kela-korvauksen jälkeen omavastuu on nyt 47–176 euroa, kun hinta oli viime vuonna 22 euroa enemmän.
Erikoislääkärien vastaava taksa on nyt viime vuoden lailla 100–375 euroa. Nousseen korvauksen jälkeen omavastuu tästä on 70–345 euroa.
Myös Mehiläinen on pitänyt nämä hinnat ennallaan. Puoli tuntia yleislääkärillä maksaa ilman Kela-korvausta 96,20–249,20. Korotetun korvauksen jälkeen maksettavaa jää 66,20–219,20.
Erikoislääkärin taksat ovat 85,20–411,20 ja paremman omavastuun jälkeen 55,20-381,20 euroa.
Pihlajalinnassa uusi vuosi tiesi myös uusia hintoja. Yritys ilmoittaa taksat vain "alkaen", ei siis koko haitaria.
Puolen tunnin vierailu yleislääkärillä kustantaa nyt halvimmillaan 110 euroa, kun taksa oli viime vuonna sata euroa. Kela-korvauksen jälkeen maksu on nyt 80 euroa, kun se oli aiemmin 92 euroa. Hallituksen lisäeuroista on jäljellä siis enää 12.
Erikoislääkärin käynti maksaa nyt alkaen 155 euroa, kun hinta oli ennen vuoden vaihtumista 140 euroa. Omavastuu on nyt 125, kun se aiemmin oli 132.
Jos käynti erikoislääkärillä venyy kolmeen varttiin, Kela-korvauksen noston hyöty on enää kaksi euroa.
Vaikka Mehiläinen ja Terveystalo eivät nyt korottaneet hintojaan, yrityksistä ei edes yritetä antaa turhan ruusuista kuvaa. Esimerkiksi Terveystalosta kerrotaan, että osaa taksoista on nostettu jo viime vuoden puolella ja uusia muutoksia saattaa olla luvassa myös vuoden mittaan.
Taksat perustuvat kustannuksiin
Pihlajalinnan liiketoimintajohtaja Timo Harju sanoo ymmärtävänsä ajatuksenjuoksun, jonka mukaan kuluttajien ilo paremmista Kela-korvauksista hupenee lääkärihintojen kallistumiseen.
Hänen mielestään varsinkin media niputtaa kuitenkin tuiki tiheään nämä kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa.
– Kela-korvaukset eivät ole meillä minkäänlainen hinnoittelutekijä. Taksamme perustuvat kustannuksiin. Kustannusinflaatio on tällä hetkellä aika voimakasta. Nousussa ovat erityisesti palkat, mutta meillä on paljon myös vuokratiloja.
Lisäksi esimerkiksi laitteiden, tarvikkeiden, lääkeaineiden ja ulkopuolelta ostettavien palvelujen hinnat ovat Harjun mukaan nousussa.
– Kela-korvaus on valtion kuittaama osuus loppusummasta. Se ei vaikuta taksoihin nostavasti tai laskevasti. Vuodenvaihde on perinteinen hetki tehdä hintatoimenpiteitä jo budjettiloogisista syistä, mutta hintoja muutetaan myös vuoden varrella tarpeen mukaan.
Harju kuitenkin myöntää, että Pihlajalinnassa tiedostettiin, että hintojen korotus ja Kela-korvausten muutos sattuvat samaan ajankohtaan.
– Emme lähteneet piilottelemaan hinnankorosta myöhempään tai aikaisempaan ajankohtaan esimerkiksi imagosyistä. Jos olisimme korottaneet hintoja Kela-korvausten paranemisen vuoksi, olisimme ampuneet omaan polveemme. Kustannuspaineet ovat olleet viime aikoina tosi voimakkaita. Ajattelun täytyy olla kustannuslähtöistä, koska toiminnan pitää olla kannattavaa.
Vaikka Kela-korvauksen lisäeurot näyttävät valuvan asiakkailta palveluntarjoajille, Harju näkee hyötyä jäävän myös kuluttajille.
– Palkansaajien reaalisansiot kasvavat, kun he saavat palkankorotuksia. Kun nimellinen hintamme pysyy samana, ostovoiman nousun kautta kokonaishinta laskee kuluttajalle.
Hinnanalennuksia ei siis liene luvassa?
– Hinnat ovat olleet alalla perinteisesti stabiileja. Jos kilpailu on kovaa tai kysyntä sakkaa, hintaelementtiin voidaan koskea.
Mielellään väärässä
Liiketoimintajohtaja pitää hallituksen päätöstä Kela-korvauksen nostamisesta kuitenkin erittäin kannatettavana linjauksena.
– On hyvä, että hallituksesta lähetetään viesti, että myös yksityistä sektoria halutaan talkoisiin auttamaan koko sote-alaa.
Harju kuitenkin ennustaa, että vaikutukset saattavat jäädä aika maltillisiksi. Hän perustelee kantaansa muun muassa sillä, että korotettu korvaus kattaa edelleen vain pienen osan kokonaishinnasta, eikä esimerkiksi laboratoriokustannuksista saa korvausta.
– Omalla kukkarolla yksityisellä sektorilla asioivien osuus on aika pieni. Viime vuoden alussa tapahtunut Kela-korvausten lasku ei mainittavasti heikentänyt palveluiden kysyntää. Toki muutos on nyt merkittävämpi, joten toivottavasti olen väärässä.
Harju ennakoi, että eniten lisävipinää saattaa tulla etäpalveluiden hyödyntämiseen, sillä näissä kokonaishinta on lähikäyntejä alhaisempi.
Hallituksen lopullisessa linjauksessa tosin vain videolla tapahtuvat etäkäynnit oikeuttavat 25 euron korvaukseen. Puhelimitse ja chat-palveluissa tapahtuvien vastaanottojen taksa on kahdeksan euroa.
– Etävastaanottoja voidaan hyödyntää monessa tilanteessa. Ne ovat lääkäriresurssien fiksua käyttöä.
Kysymykseen, nostaako Pihlajalinna hintoja vielä uudelleen tänä vuonna, on Harjun mukaan mahdotonta vastata. Ennusmerkit ovat kuitenkin selvät.
– Työehtosopimukset ovat katkolla tänä vuonna. Pidän alan palkkaodotuksia korkeina. Riski hintojen uudelleentarkistamiselle on edelleen korkea. Yleisen kustannuskehityksen tasaantuminen voi vaikuttaa hillitsevänä tekijänä.
Harju lisää, että esimerkiksi lääkäreillä on itsenäisinä ammatinharjoittajina mahdollisuus muuttaa taksojaan vaikka kuinka monta kertaa vuoden mittaan riippuen siitä, mitä he haluavat palveluksistaan veloittaa.
– Käytännössä näin ei tapahdu, vaan asiantuntijat seuraavat yleistä linjaa. Edellisen kerran annoimme suosituksen eräiden palvelujen hinnoittelusta marraskuussa.
Hintakeskustelut syksyisin
Terveystalon kaupallinen johtaja Marja-Leena Tuomola sanoo Harjun lailla, etteivät Kela-korvaukset ole hinnoitteluun vaikuttava tekijä.
– Meillä on vuosikello ja vuosisuunnitelma, miten hinnankorotuksia tehdään. Tällä kertaa toimenpiteet eivät osuneet vuodenvaihteeseen. Vuosi sitten, kun Kela-korvaukset alenivat, nostimme hintojamme.
Tuomola lisää, että hinnankorotusten taustalla ovat kustannuksiin vaikuttavat tekijät kuten inflaatio, työehtosopimusratkaisut ja yleinen kustannuskehitys.
Hänen mukaansa esimerkiksi imagotekijät eivät vaikuttaneet millään tavalla siihen, etteivät korotukset osuneet vuodenvaihteeseen.
– Antaisin väärän kuvan, jos sanoisin, että teemme linjauksia imagosyistä. Keskustelut hinnoitteluaikataulusta käydään pääsääntöisesti syksyisin. Tuolloin ei ollut edes takeita, nousevatko Kela-korvaukset ja kuinka paljon.
Tuomola kertoo, että tuoreimmat hinnankorotukset tehtiin Terveystalossa kolmannen vuosineljänneksen lopulla ja seuraavan alussa.
Tulevien hintamuutosten ajankohtaan tai suuruuteen hän ei ota julkisesti kantaa muun muassa liikesalaisuuteen vedoten.
Totuus paljastuu nopeasti
Tuomola on kollegaansa toiveikkaampi Kela-korvausten vaikutuksista yksityisten terveyspalvelujen kysyntään.
– Koronan jäljiltä on jäljellä hoitovelkaa ja patoutunutta kysyntää. Haluamme olla auttamassa hoitojonojen lyhentämisessä. Jokainen meille hakeutuva potilas karsii terveyskeskusten jonoa. Kun ajattelee terveydenhuollon tilaa, kaikki keinot on otettava käyttöön. On hyvä, että korvauslinjaus päätettiin tehdä.
Hän lisää, että totuus vaikutuksista ihmisten kulutuskäyttäytymiseen paljastuu hyvin nopeasti.
– Kyse on tarvepohjaisista palveluista. Harva hakeutuu lääkäriin, jos ei ole tarvetta. Tilanteeseen vaikuttavat tietenkin sairastuvuus eli onko tammikuussa liikkeellä epidemioita sekä esimerkiksi liukkaus. Säälläkin on vaikutuksensa siihen, miten bisnekset sujuvat.
Hinnat voimassa toistaiseksi
Mehiläisen puolesta lyhyet vastaukset kysymyksiin antoi sähköpostilla henkilöasiakkaiden ja markkinoinnin liiketoimintajohtaja Karolus Viitala.
– Hinnantarkistuksia on tehty joihinkin palveluihin tavanomaisen käytännön mukaan kulujen nousun johdosta. Muun muassa poliklinikkamaksun ja laboratoriotutkimusten hinnat eivät ole muuttuneet. Ammatinharjoittajina toimivat lääkärit päättävät itse oman hinnoittelunsa ja vastaanottopalkkioidensa suuruuden.
Viitalan mukaan Kela-korvauksen muutokset eivät ole vaikuttaneet Mehiläisen hinnoitteluun. Hän sanoo, että nykyiset hinnat ovat voimassa toistaiseksi.
Uudistuksessa Kela-korvaukset nousivat myös hammashuollossa. Hammaslääkärin tekemä perustutkimus oikeuttaa 30 euron korvaukseen.
Psykiatrien vastaanottojen korvaustaksa on 30–40 euroa vastaanottoajan pituudesta riippuen.
