Kek­ko­sel­la­kin oli po­li­tii­kan ku­lis­seis­sa kuis­kaa­jan­sa, toinen tu­li­sie­lui­nen pe­li­mies – jonka Paa­si­ki­vi halusi hirttää

Aaro Pakaslahti (oikealla), Urho Kekkonen ja muita Viron ystäviä oli koolla ajan hengen mukaisesti ylioppilaslakit päässä. KUVA: Pakaslahden perhekuvat / Kirjan kuvitusta / Docendo
Aaro Pakaslahti (oikealla), Urho Kekkonen ja muita Viron ystäviä oli koolla ajan hengen mukaisesti ylioppilaslakit päässä. KUVA: Pakaslahden perhekuvat / Kirjan kuvitusta / Docendo

Sparraaminen, briiffaaminen ja lobbaaminen eivät ole vain näiden aikojen ilmiöitä. Sama pätee verkostoitumiseen ja virkamiesten vallankäyttöön.

Kun sukeltaa nuoren Urho Kekkosen ja häntä vähän nuoremmanAaro Pakaslahden opiskelijaelämään 1920-luvun Helsingissä sekä kaverusten myöhempiin vaiheisiin valtion hallinnossa ja sotavuosien myllerryksessä, alkaa saada todellista kuvaa hyvän veljeyden kaikkivoipaisuudesta.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa I-P Digi ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Ilmoita asiavirheestä