Kolumni

Kei­häs­mi­ta­lit ovat muisto vain

-
Kuva: Jarno Pellinen

Yleisurheilun Suomi–Ruotsi –maaottelu kisattiin viikonvaihteessa Tukholmassa. Kotisohvalta niitä puoliunessa silmäilin. Maaottelut hävittiin kaikilla neljällä rintamalla. Pääasia kuitenkin on se, että maaottelun satavuotinen historia on voimissaan.

Yleisurheilijoiden kauden päätapahtuma, MM-kilpailut, on jo aivan ovella. Avajaiset pidetään Tokiossa 13. syyskuuta. MM-kisat ei ole aivan Ruotsi-ottelun tapainen perinne, mutta Helsingistä vuonna 1983 alkanut kisaputki on vertaansa vailla.

Suomalaisten mitalitoiveet lepäävät pitkälti naisten varassa. Moukarimörssärit Krista Tervo ja Silja Kosonen olivat Tukholmassa terävinä. Tervon 76,22 ja Kososen 73,90 antavat odottaa Tokiosta vaikka mitä. Tuosta kun metrin pari vielä kiskaisee pidemmälle.

Seitsenottelussa olemme saamassa Saga Vannisesta maailmanluokan urheilijan. Maaottelu jäi väliin selkävaivojen takia. Tokioon pitää lähteä täydessä terässä.

Ja eipä unohdeta paluuta tekevää Vilma Murtoa. Pidemmällä juoksuvauhdilla rima voi pysyä yllättävänkin korkealla.

Keihäsmiehet ja -valinnat ovat puhuttaneet aina. Suomalaisten keihäskaaret ovat viime aikoina jääneet valitettavan lyhyiksi. Yhdeksänkympin haamuheitot ovat kaukaisissa muistoissa.

Itse muistan kirkkaasti, kuinka Aki Parviainen heitti Eurooppa-cupissa 2001 Kaarlen kentällä Vaasassa maailman kärkituloksen, 92,41. Mittamiehillä riitti juoksemista, kun keihäs putosi aivan ruohoalueen reunamille.

Tokion keihäsvalinnat tehdään tällä viikolla. Oliver Helanderin suorituksia on kritisoitu koko alkukausi, mutta Berliinin Timantti-kisoissa keppi lensi kauden kotimaiseen kärkitulokseen: 83,97. Eroa kisan voittaneeseen oli kuitenkin viisi metriä.

Helander on tuon heittonsa myötä Tokion koneessa, jonne lähtee varmasti myös Lassi Etelätalo Tukholman kiskaisullaan 81,90. Kolmas paikka on makuasia. Toni Keränen vai nuorten EM-pronssia kesäkuussa voittanut Eemil Porvari?

Kiharaisia ovat keihäsvalinnat. Ruotsista olisi odotettu kovempia tuloksia, mutta kisajärjestäjiltä puuttui pelisilmä, sillä siellä heitettiin vastatuuleen. Erikoista oli myös metrimerkit ja -kaaret, sillä viivat oli vedetty vain 65:een ja 75 metriin. Olisivat edes kahdeksaan kymppiin piirtäneet. Ysikymppinen on tällä hetkellä suomalaisheittäjiltä utopiaa.

Tokiota kohti. Iltakisat ovat Suomen aikaa mukavasti iltapäivällä kello yhden ja viiden välissä.