Suomeen suunnitellaan parhaillaan huumeiden testauspisteitä, joissa käyttäjä pystyisi analysoimaan hallussaan olevan aineensa laboratoriossa. Näin hän voi varmistua siitä, että katukaupasta ostettu huume on todella sitä, mitä myyjä väittää.
– Olisi ehkä vähän liian optimistista sanoa, että testipisteet olisivat tänä vuonna täysin toiminnassa. Mutta jos hyvin käy, voi pilotointi olla vuoden loppuun mennessä jo käynnissä, A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeen projektisuunnittelija Janne Nahkuri sanoo.
Pisteiden avulla pysyttäisiin Nahkurin mukaan myös paremmin perillä siitä, minkälaisia aineita katukaupassa liikkuu. Poikkeuksellisen vaarallisen erän päätyessä markkinoille käyttäjiä pystyttäisiin varoittamaan aineesta. Kaikkiaan A-klinikkasäätiö uskoo, että pisteiden ansiosta huumeiden aiheuttamia ensiaputapauksia tulisi vähemmän.
– Testikään ei missään tapauksessa väitä, että mikään aine olisi turvallinen. Mutta vertailukohtana on tilanne, jossa ihmiset eivät tunne käyttämäänsä ainetta lainkaan, Nahkuri sanoo.
"Hyödyt ovat paljon laaja-alaisempia kuin haitat"
Suomessa muuntohuumeita käytetään verrattaen paljon. Yhteensä kiellettyjä muuntohuumeita on Suomessa satoja, ja lisää tulee kasvavaan tahtiin.
Myös terveydenhuollossa on vaikea reagoida uusien ja tuntemattomien aineiden aiheuttamiin yliannostuksiin. Viime vuonna markkinoilla havaittiin jopa morfiiniakin vahvempaa ainetta, joka aiheuttikin Suomessa useampia kuolemantapauksia.
Muunto-hankkeen projektikoordinaattori Miina Kajoksen mukaan hanke maksaa itsensä takaisin, jos sillä saadaan estettyä yhdenkin nuoren päätyminen tehohoitoon. Kaikkiaan Kajos on yllättynyt siitä, miten vähän kritiikkiä suunnitelmista on viranomaisilta tullut.
Tulli on valpas tunnistamaan uusia huumeaineita, mutta sen haaviin jää toistaiseksi vain noin viidesosa kaikista Suomeen kuljetettavista aineista. Tarkastuspiste tarjoaisikin reaaliaikaista tilannetietoa uusista huumeista myös viranomaisille.
– Voi olla, että sen avulla löytyisi myös uusia aineita, joista poliisi ja tulli eivät ole vielä edes tietoisia, Nahkuri sanoo.
Muista maista saatu kokemus antaa hänen mukaansa myös ymmärtää, että vastaavien pisteiden hyödyt ovat paljon laaja-alaisempia kuin haitat. Testipisteiden ei hänen mukaansa ole muissa maissa nähty kannustavan huumeiden käyttöön.
– Pikemminkin on saatu näyttöä siitä, että jopa suurin osa käyttäjistä jättää hävitettäväksi sellaiset aineet, jotka osoittautuvat muuksi kuin oli tarkoitus. Tai ainakin käyttäjät saattavat miettiä tarkemmin käyttöannoksia tai tapoja vastuullisemmiksi, Kajos sanoo.
Vastaavia pisteitä on ympäri maailmaa, esimerkiksi Espanjassa, Portugalissa ja Hollannissa. Euroopassa testejä on tarjottu jossain muodossa jo 30 vuoden ajan.
Päihdetyö ei tavoita suurinta osaa käyttäjistä
Suurin osa suomalaisista huumeiden käyttäjistä on työssäkäyviä ja opiskelijoita, eikä tämänhetkinen päihdetyö tavoita suurinta osaa heistä. Pisteillä pyrittäisiinkin kartoittamaan näitä käyttäjiä ja tarjoamaan päihdetyöntekijöille mahdollisuus päästä käyttäjien kanssa kontaktiin mahdollisesti jo huumeiden kokeiluvaiheessa.
– Osa käyttäjistä voi tosin olla siinä määrin riippuvaisia, ettei tuloksia pystytä odottamaan.
Testipistettä ei siis kaavailla Nahkurin mukaan vain vakavasti huumeriippuvaisille käyttäjille, vaan palveluiden piiriin pyritään houkuttelemaan myös täysin uusi viihdekäyttäjien ryhmä. Ketään ei ole kuitenkaan tarkoitus rajata palvelun piiristä pois.
– Meidän tavoitteemme on tietysti, että kaikkien käyttäjien haittoja vähennetään.
Sosiaali- ja terveysneuvontapisteiden kaltaiset paikat eivät Kajoksen mukaan kuitenkaan ole parhaita uusien käyttäjäryhmien tavoittamiseen, sillä ne yhdistetään vahvasti suonensisäiseen käyttöön.
Koska nettikauppa on levittänyt aineiden käytön myös pienemmille paikkakunnille, on alueellinen tasa-arvo hänen mukaansa huomioitava sijoittamalla pisteitä tasaisesti ympäri maata. Jossain maissa testattavat aineet voi myös lähettää laboratorioon postitse.
Maailmalla huumeita on mahdollista testauttaa myös pikatesteillä, esimerkiksi festivaaleilla. Muuntohuumeet muuttuvat kuitenkin niin nopeasti, ettei kaikkia yhdisteitä olisi mahdollista näillä testeillä edes tunnistaa.
Voisivatko pisteet madaltaa huumeiden käytön kynnystä?
Poliisi ja tulli suhtautuvat huumeiden testauspisteisiin edelleen varauksella. Koska pisteen työntekijä tulisi väistämättä käsitelleeksi huumausainetta, pitäisi hänellä myös olla lupa aineen hallussapitoon. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi uskoo, että ne saattaisivat edellyttää jopa lainmuutosta.
– Voiko testeissä jäädä jotain huomaamatta, mikä johtaisi yliannostukseen, käyttäjän terveyden vaarantumiseen ja pahimmassa tapauksessa jopa kuolemaan, hän kysyy. Mikä on tällöin aineita testanneiden vastuu?
Saukoniemi myös pohtii, voisiko piste jopa madaltaa huumeiden käytön kynnystä.
– Tällä saatetaan ottaa huomaamatta askeleita vapaampaan suhtautumiseen huumausaineisiin, vaikka tarkoitukset ovat hyviä.
Tullin valvontajohtajan Mikko Grönbergin mukaan testipisteiden käyttöönotto vaatisi kuitenkin haittojen tarkkaa puntarointia. Grönberg muistuttaa, että myös huumekauppiaat saattavat yrittää käyttää testausta myynnin edistämiseen.
Tämä on Muunto-hankkeen Janne Nahkurin mukaan kuitenkin vältettävissä kiinnittämällä huomiota siihen, miten tiedoista kerrotaan testaajalle. Hän muistuttaa, että kuka tahansa voi väittää oman aineensa olevan testattu, mutta sitä on vaikea todistaa.
Nakuri uskoo myös, että pisteet voisivat pitää viranomaiset paremmin perillä huumemarkkinoista. Tullin ja poliisin mukaan käyttäjät ottavat kuitenkin jo nyt yhteyttä, jos he havaitsevat erityisen vaarallista ainetta olevan liikkeellä.
OIKAISU: Tanskassa ei ole käytössä huumeiden tarkastuspisteitä, kuten jutussa aiemmin väitettiin.
Päivi Lakka/Lännen Media