Kuva: Jarno Pellinen
Hälytin huutaa. Arkiaamun hiljaisuus katkeaa vihlovaan meteliin. Asialle on tehtävä jotakin.
On kiire. Siksi huojun syntymäasussani tuolin päällä katonrajaan hamuillen. Pisarat tippuvat lattialle. Ne ovat vettä.
Palohälytin vaikenee lopulta. Se laukesi vesihöyryn vuoksi. Oli ylimääräistä aikaa ennen työpäivää ja suihku venähti. Syksyn myötä viilenneet kelit saivat kääntämään veden kuumemmalle.