Hirventien päästä avautuu kasvimeri, josta kuuluu pölyttäjien surinaa, ja polulla vilahtaa herkutteleva jäniskin. Alue on jaettu lohkoihin, joissa on erilaisia viljelyksiä ja kukkia.
Viljelypalstan hoito on vaasalaispariskunnan Pekka Rouhiaisen ja Jaana Salon yhteinen harrastus.
Rouhiaisella on vuokrapalsta Korkeanmäen viljelypalstalla toista vuotta.
– Minulle tämä on ihan uusi aluevaltaus. Rivitalon pihassani on ollut mansikoita ja yrttejä, mutta ei sen suurempaa. Tämä on ollut todella mielenkiintoista, Salo kertoo.
Oma yhteisö
Korkeallamäellä on palstaviljelty vuosikymmeniä.
– Täällä on ihmisiä, joilla on ollut oma palsta varmaan alusta saakka, Rouhiainen arvioi.
Viljelypalsta on jaettu niin sanotusti uuteen ja vanhaan puoleen. Osa plantaasista sai väistyä viime vuonna valmistuneen tekonurmikentänkentän tieltä, joten palstoja levennettiin toiseen suuntaan.
– Uusissa palstoissa on aika kova homma. Aloitin viime vuonna palstan viljelyn ihan nollasta, ja maa täytyi talikolla kääntää kokonaan, Rouhiainen kertoo.
Rouhiainen ja Salo kuvaavat viljelypalstan henkeä yhteisölliseksi ja mukavaksi – ihmiset tulevat juttelemaan ja auttavat tarvittaessa.
”Kesäkurpitsat räjähtivät käsiin”
Aarin kokoisella alueella on kesäkurpitsoja, avomaankurkkuja, perunoita, mansikoita ja mangoldia.
– Tänä vuonna lehtikaalit eivät onnistuneet, mutta kesäkurpitsat räjähtivät ihan käsiin, Rouhiainen sanoo ja näyttää valtavia kesäkurpitsoita, jotka eivät tahdo mahtua lavakaulusten reunojen sisäpuolelle.
– Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa myös mangoldia, joka on pinaatin sukuista.
Sato on ollut tuottoisa, reilusti yli omien tarpeiden, joten perheenjäsenet saavat usein tuliaisia.
Itse viljellyn ruoan myötä myös innostus ruoanlaittoon ja uusiin resepteihin on kasvanut.
– Esimerkiksi spagettikurpitsaa voi käyttää ihan spagetin tavoin. Ja suurinta osaa kasviksista voi käyttää keitoissa tai tehdä wokkeja ja paistoksia, Salo luettelee.
– Kesäkurpitsoista voi tehdä vaikka hummusta ja lasagnea. Ja kasvejahan voi säilöäkin, Rouhiainen lisää.
Kaupoissa on kesäisin tarjolla reilusti kotimaisia kasviksia, mutta itse kasvatettu on aina paras, pariskunta pohtii.
– En ole perunaihminen, mutta omia perunoita olen syönyt, kun ne maistuvat niin hyviltä. Ja on siinä oma fiiliskin, kun itse nostat perunat mullasta, peset ja keität, Salo sanoo.
Lavakauluksilla helposti alkuun
Kun omaa puutarhaa ei kodin yhteydessä ole, on viljelypalsta oiva tapa viljellä kasveja. Itsestään satoa ei kuitenkaan synny.
– Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä ja panostusta kasveista riippuen. Lavakaulukset ovat hyviä ja helppoja aloittelijoillekin, Rouhiainen sanoo.
Hän vinkkaa myös, että viljelypalsta kannattaa valita mahdollisimman läheltä kotia tai työpaikkaa, jotta sinne on helppo kulkea. Kuivalla ja paahteisella säällä kasveja täytyy kastella päivittäin.
Vaasan kaupungin sivujen mukaan viljelypalstan hinta on 28,50 euroa viljelykaudessa. Se kestää toukokuusta syyskuun loppuun. Korkeanmäen lisäksi viljelypalstoja on Kotirannalla, Suvilahdessa ja Vanhassa Vaasassa.
Viljelykautta on vielä reilusti jäljellä, mutta Salolla on suunnitelmia jo ensi vuodeksi.
– Kävin vastikään tyttöni luona Uumajassa ja ostin sieltä kukkasiemeniä, joita voi ensi vuodeksi istuttaa palstan reunustoille. Porkkanoita olisi myös kiva laittaa.
– Ja ehkä vähän vähemmän kesäkurpitsoja, hän lisää nauraen.
Vaasan viljelypalstat
Vaasan kaupunki vuokraa vuosittain viljelypalstoja viljelykaudelle 1.5.–30.9.
Vuokrahinta on 28,50 euroa viljelykaudessa.
Aarin kokoisella palstalla voi viljellä yksivuotisia hyöty- ja koristekasveja omaan tarpeeseen.
Viljelypalstat sijaitsevat Korkeallamäellä Hirventiellä, Kotirannalla Ainonkadulla, Suvilahdessa Suvilahdentiellä ja Vanhassa Vaasassa Läntisellä Pitkäkadulla.
Lähde: Vaasan kaupunki, vaasa.fi
