Vaasa on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Edelle menee vain 9 kaupunkia, ja nekin ovat kaikki rannikkokaupunkeja.
Kaupunki syntyi 420 vuotta sitten nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Siellä oli Mustasaaren kylän keskus toreineen, satamineen ja jo 1500-luvun alussa rakennettuine kirkkoineen.
Kylä muuttui samannimiseksi kaupungiksi kuningas Kaarle IX:n käskystä. Vuonna 1611 Mustasaaren kaupungin nimeksi vaihdettiin Vaasa hallitsevan kuningassuvun ja perustajansa muistoksi.
Vaateita ja
vapaamarkkinoita
Kaupungin perustaminen liittyi Pohjanmaan kaupankäyntiin, josta Ruotsin kuningaskunta halusi saada omat isommat siivunsa.
Mustasaaren kaupungin perustamiskirjeessä 2.10.1606 Kaarle IX vaati, että "kaikkien Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan talonpoikaispurjehtijain ja maakauppiaiden oli muutettava kaupunkiin tai jätettävä kaupanteko sikseen".
Lisäksi hän määräsi pidettäväksi kahdet vapaamarkkinat vuodessa – yhdet kesällä Laurinmessuna 10.8. ja toiset talvella kynttilänmessuna 2.2.
Mustasaaren talonpojat eivät siis saaneet käydä kauppaa enää missään muussa kuin uudessa Mustasaaren kaupungissa.
Kahdet vuotuiset vapaamarkkinat antoivat kuitenkin uuden kaupungin talonpojille ja porvareille kontakteja toisten kaupunkien kauppiaisiin.
Kaupunki syntyy
Kauppiaat tottelivat kuninkaan käskyä kukin tavallaan, osa ei ollenkaan. Upouuden kaupungin talonpojat olivat kauppiaiden tavoin omapäisiä.
Maaliskuussa 1608 kuningas antoi uuden käskyn, jonka mukaan Mustasaaren talonpoikien ei tule vastustaa kaupungin rakentamista, vaan edistää sitä luovuttamalla porvareille tontteja.
Talonpojat itse voisivat kuninkaan mielestä muuttaa maaseudulle viljelemään ja hoitamaan karjaansa, jos eivät sitten ryhtyisi porvareiksi ja voisivat jäädä kaupunkiin.
Mustasaaren talonpojat eivät eväänsä kuninkaan käskystä liikuttaneet. He jäivät tutuille, nyt kaupungiksi muuttuneille asuinsijoilleen ja pysyivät talonpoikina.
Kuningas lähetti kuitenkin Jöran Svanin jakamaan kaupungin tontteja ja kyltittämään kadut yhdessä käskynhaltija Iisak Behmin kanssa. Nimettyjä katuja pitkin saapui pian hirsiä ajavia hevosvaunuja.
Uutta kaupunkia ryhdyttiin rakentaa.
Vaikutteita
maailmalta
Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry tuntee johtamansa kaupungin historian hyvin.
– Kauppa ja merenkulku ovat olleet hyvin vahva selkäranka Vaasan vahvuuksien rakentumiselle. Niiden kautta Vaasa on ollut aina avoin muulle maailmalle, josta on otettu kulttuurivaikutteita hyvin vahvasti, sanoo kaupunginjohtaja.
Kaupan ja merenkulun oheen hän nostaa kaupungin vahvuuksiksi sivistyksen ja koulutuksen.
– Vaasa on aina ollut sivistyskaupunki. Tänne perustettiin ensimmäinen triviaalikoulu, ensimmäinen kirjasto ja 1800-luvun lopulla teollisuuskoulu.
Se, mikä vielä puuttuu
Häyry lisää kaupan ja koulutuksen lisäksi kulttuurin Vaasan vahvuudeksi.
– Satsaamme vuosittain puhtaasti kulttuurin 10 miljoonaa. Kyllähän se jotain kertoo.
420-vuotias kaupunki katsoo myös tulevaisuuteen, ja parhaillaan kaupunki työstää Wärtsilän kanssa projektia, jossa pohditaan entisen konepaja-alueen tulevaa käyttöä.
– Se, mitä Vaasasta tällä hetkellä puuttuu, on isolle porukalle tarkoitettu kokoontumispaikka, oli se sitten konsertti- tai kongressikeskus. Tarkoitan yli tuhannen hengen paikkaa.
Tieto konepaja-alueen tulevaisuudesta saadaan vuonna 2028. Mitä kaupunginjohtaja itse toivoisi, sitä hän ei suostu sanomaan.
– Katsotaan nyt. Otetaan askel kerrallaan.
Ja vaikka Vaasan historia ja kulttuuri samoin kuin kaupankäynti ja koulutus ovat Häyrylle tärkeitä, yksi on silti ylitse muiden, kun hän miettii omaa ehdotonta lempipaikkaansa Vaasassa.
– Meri ehdottomasti, ja kaikki rantamme, hän toteaa.
Elokuvaa ja
onnea
Kaupunginjohtaja odottaa ilolla kaupungin 420-vuotisjuhlaa perjantaina 2.10.
– Sitä, että meillä on niin pitkä ja vankka historia, kannattaa juhlia.
Hän on avaamassa juhlaa jo syntymäpäivän aattona 1.10. Silloin kulttuurinäyttämö Ritzissä esitetään kaupungin historiasta koottu video.
Siinä näkökulma on energiakaupungin syntyhistoriassa eli millainen tie Vaasalla on ollut päätyä Pohjoismaiden suurimmaksi energiateknologian keskittymäksi, jonka tuotannosta 80 prosenttia kulkeutuu vientiin eli maailmalle.
Paikalla on myös onnellisuustutkija, Harvadin ja Turun yliopistoissa työskentelevä vaasalainen paluumuuttaja, tohtori Säde Stenlund. Hän luennoi Ritzissä onnellisuudesta.
– Samana iltana on Pepe Willbergin 80-vuotiskonsertti kaupungintalolla yhdessä kaupunginorkesterin kanssa, Häyry vinkkaa.
Hän lisää vinkkilistaan vielä Kuntsin modernin taiteen museon valokuvataiteilija Marja Pirilän Camera Obscura -näyttelyn, jonne on ilmainen sisäänpääsy syntymäpäivänä 2.10.
– Se on todella hieno näyttely, kaupunginjohtaja kehuu.
Unicefin nimikkokaupunki
Tänä vuonna kaupunki halusi painottaa syntymäpäiväohjelmassa lapsia. Vaasa on Unicefin lapsiystävällinen kunta vuosina 2025 ja 2026.
Syntymäpäivän kunniaksi kaupungin varhaiskasvatus järjestää avoimet ovet uudistettuihin Gustafsborgin ja Palosaaren päiväkoteihin.
Gustafsborg remontoitiin 1800-luvun lopun kasarmirakennukseen ja Palosaaren entiseen kouluun, vuonna 1906 valmistuneeseen jugendtyyliseen taloon tehtiin uusi päiväkoti.
– Halusimme nostaa päiväkodit esille myös rakennuksina, jotka ovat hyvin pitkään kaupunkikuvassa olleita taloja, ja joihin liittyy monilla asukkailla muistoja, varhaiskasvatusjohtaja Anna Buss sanoo.
Lapsenlasten
uusi päiväkoti
Uudistetut päiväkotirakennukset ovat herättäneet asukkaissa kiinnostusta, ja päiväkotien johtajien mukaan kyselyitä avoimista ovista on tullut.
– Tarkoitukseni on käydä Gustafborgin avoimien ovien päivässä. Lapsenlapseni ovat siellä, enkä ole vielä ehtinyt tutustua heidän uuteen päiväkotiinsa, Häyry sanoo.
Palosaaren avoimissa ovissa on paikalla remontin suunnitellut arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna.
Varhaiskasvatus juhlistaa syntymäpäivää 2.10. myös päiväkodeissa, ja jokaiselle lapselle tarjotaan jäätelö juhlapäivän kunniaksi.
Jutussa on käytetty lähteenä teosta Armas Luukko: Vaasan historia I 1606–1721. Vaasa 1971.
Vaasa 420 vuotta
juhlaohjelma
Torstai 1.10.
Kulttuurinäyttömö Ritzissä klo 17–18.45 Vaasan historiasta kertova näyttely & onnellisuustutkija, tohtori Säde Stendlundin luento onnellisuudesta. Tilaisuuden avaa kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Vapaa pääsy, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen vaasa.fi-sivulta löytyvän lomakkeen kautta.
Kaupungintalolla klo 18 Pepe Willbergin 80-vuotisjuhlakonertti ja Vaasan kaupunginorkesterin panostus juhlavuoteen. Maksullinen.
Perjantai 2.10.
Avoimien ovien päivä Kulttuuritalo Fannyssa klo 12–15, Palosaaren päiväkodissa klo 12–15 ja Gustafsborgin päiväkodissa klo 16–18.
Maksuton sisäänpääsy Kuntsin modernin taiteen museoon klo 10–17 ja Vanhan Vaasan museoon klo 10–17.
Vaakkoset – Vaasan omat aakkoset -työpaja pääkirjastossa klo 14–16.30.
Ikäkeskuksessa senioreille maksuton tehotuolijumppa klo 11–11.45.
Onkilahden liikennepuisto avoinna klo 12–18 (säävarauksella).
Kansalaisopisto Almassa Minun Vaasa – Min Vasa -keskustelutilaisuus klo 17–19.30.
Vaasan kaupunginpuutarha istuttaa juhlavuoden kunniaksi Vanhaan Vaasaan metsätammen, jonka yhteyteen tulee juhlavuoden kyltti.
Taiteen perusopetuksen Taikonin oppilaiden animaatioteoksia, joita voi katsella Vaasan tunnettujen rakennusten ja kohteiden yhteydessä QR-koodien avulla.
Lauantaina 3.10.
Opastettu bussikierros Vaasan satamaan. Lähtö kaupungintalolta klo 11 ja 12.30. Kesto n. 1 tunti. Ennakkoilmoittautuminen kaupungin kotisivujen kautta.
