Joka kolmas vaasalainen puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea. Kolme vuosikymmentä sitten suomenkielisten osuus kaupungin asukkaista oli vielä lähes 75 prosenttia.
Vieraskielisten osuus on noussut tänä aikana vajaasta prosentista reiluun kymmeneen. Ruotsinkielisten osuus on pysynyt lähes ennallaan.
Kaupungin väkiluku on kasvanut, mutta varsin maltillisesti. Työpaikkoja ja työllisiä on onneksi reilusti enemmän kuin pahimman lamakurimuksen aikaan.
Naimattomien määrä on kasvanut roimasti kuten myös uskontokuntiin kuulumattomien osuus. Syntyvyys on romahtanut ja vaasalaisten keski-ikä on nousussa. Nettomuutto nojaa vahvasti maahanmuuttoon.
Ilkka-Pohjalainen keräsi Tilastokeskuksen sivuilta Vaasan tärkeitä avainlukuja vuosilta 1992, 2002, 2012 ja 2022. (Katso oheinen graafi.)
Selityksiä luvuille ja kommenttia kaupungin kolmen vuosikymmenen kehitykselle pyydettiin ja saatiin kolmelta asiantuntijalta. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry, asuntopäällikkö ja kaupungin tilastovastaava Jonas Nylén sekä yksi nykyvaltuuston pitkäaikaisimmista vaikuttajista Harri Moisio (vas.) ovat seuranneet kotikaupunkinsa kehitystä pitkään aitiopaikoilta.
Kehittäminen unohtui hetkeksi
Häyry paaluttaa heti avainneuvon tilastojen lukemiseen. Väkiluvun ja muunkin kehityksen voi ymmärtää vain työpaikkatilanteen kautta.
– Vaasa on ollut kasvava kaupunki, mutta välillä kehitys on ollut hidasta. Kasvubuumit ovat tulleet aina ryppäissä, mikä liittyy juuri työpaikkatilanteeseen.
Vaasa eli lihavia vuosia vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen. 2010-luku, varsinkin loppuosaltaan, oli paljoin hiljaisempaa, jopa taantumaa.
– Yhteiskunnan sähköistyminen alkoi näkyä ilmiönä vuosituhannen alkuvuosina. Vuonna 2000 energiaklusterin firmoissa oli 5 000 työpaikkaa. Vuonna 2010 niitä oli kaksinkertainen määrä. Työpaikkojen syntyä edistivät taloudellisesti otolliset ajat.
Seuraavalla vuosikymmenellä talouden tahti hiipui.
– Yritykset tekivät rakenteellisia muutoksia. Ne satsasivat todella paljon automatisaatioon ja robotisaatioon. Työvoima ei kasvanut, kun hommia ei tehty samalla tavalla kuin ennen.
Nylén näkee, että hyvinä aikoina Vaasassa tuudittauduttiin toviksi hyvän olon tunteeseen. Uuden etsiminen ja kehittäminen energiaklusterin tueksi unohtui.
– Jotta pieni kaupunkiseutu lähtee kasvamaan isosti, täytyy tapahtua megajuttuja elinkeinoelämässä. On tarvinnut miettiä, mitä voidaan saada klusterin täydennykseksi. Jos kaupunki ei kasva, saattaa se muodostua ongelmaksi yrityksillekin. On riski, että osa niistä häipyy. Kaikki perustuu ajatteluun kasva tai kuole.
Nylén sanoo, että ensimmäinen megaluokan voitto Vaasalle oli Wärtsilän jääminen kaupunkiin. Työ akkutehtaiden saamiseksi on tuottamassa lisää merkkipaaluja.
– Ehkä aiemmin ei oltu riittävän aktiivisia, mutta nyt on oltu.
Akkutehtaat tuovat kasvuryppään
Nylénin lailla Häyryn katse kääntyy sujuvasti tulevaan. Hän ennustaa, että tämän vuosikymmenen loppuvuosina kaupunki elää seuraavan voimakkaan kasvuryppään aikaa.
– Yritykset ovat investoineet ennennäkemättömällä tavalla. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt jo nyt. Ulkomaiset suorat investoinnit, joita on tulossa Vaasaan, antavat lupauksen, että kaupunki tulee kasvamaan aika voimakkaasti vuosikymmenen loppupuolella.
Yksityiskohtien uteluun Häyry vastaa hyväntuulisella naurulla. Lisätietoja tulee aikanaan.
– Ensimmäiset merkit ryppäästä näkyvät jo kaupungin väkiluvussa. Vaasalaisia oli viime vuoden lopussa 67 988, nyt elokuussa jo 68 580.
Harri Moisio sanoo toivovansa, että ennusmerkit aiempaa nopeammasta kasvusta todentuisivat.
– Valitettavasti kasvu on ollut varsin hidasta muutamaa piikkiä lukuun ottamatta. 2010-luvun alussa saavutimme 65 000 asukkaan rajan positiivisen jakson jälkeen. Kaupunkikehityksen kannalta hidas kasvu on suuri ongelma. Jotta kaupunkikuvaa pystyttäisiin kehittämään, tarvittaisiin ainakin 20 000 ihmistä lisää. Kaupungin keskusta olisi tällöin pikkuisen vilkkaampi ja palvelut pelaisivat, näkee Moisio.
Vaasa taitaa vastaanoton
Kasvava työpaikkojen määrä ei yksin riitä. Tehtäviin tarvitaan myös ammattitaitoiset tekijät.
Haastatellut tietävät ja tilastot vahvistavat, että urakka ei tule olemaan helppo. Syntyvyys laskee, joten ikäluokat pienenevät. Kilpailu osaajista kiihtyy. Erityisesti uusien nuorien käsiparien hankkiminen on valtaosin ellei kokonaan ulkomaisen työvoiman varassa.
Häyryn ja Nylénin mukaan historiatilastot antavat tästäkin Vaasalle lohduttavaa viestiä.
– Vaasalaiset yritykset ovat otollisessa asemassa, koska meillä on onnistuttu jo aiemmin maahanmuuton kanssa. On olemassa hyvät järjestelmät, joilla asiaa hallitaan. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä iso osa kasvusta tuli ulkomailta. Sama on nähtävissä nyt. Lisäksi koko väestön koulutustaso on Vaasassa korkea, mikä on erittäin hyvä asia, sanoo Häyry.
Nylén täydentää, että monessa vertailukaupungissa ollaan pahasti jälkijunassa.
– Esimerkiksi Seinäjoelle voimakas maahanmuutto on vasta alkamassa. Vaasa on ollut edelläkävijä keskisuurten kaupunkiseutujen joukossa jo 20 vuotta. Tämä on meille iso kilpailuetu.
Tilastot kertovat, että vuonna 1992 Vaasassa oli 525 vieraskielistä asukasta. Kymmenen vuotta myöhemmin heitä oli 1 730 ja 4 448 vuonna 2012. Viime vuoden lopussa luku oli 7 049.
Pärjääkö Vaasassa suomella?
Moisio myöntää, että 66 prosenttiin painunut suomenkielisten osuus on kokeneellekin päättäjälle yllätys.
– Ainakin me suomea puhuvat tykkäämme mainostaa muualla Suomessa, että kyllä Vaasassa suomella pärjää. Luulin, että luku on edelleen 70 prosentin tuntumassa. Pudotus on ollut raju. Osuuden laskun pitäisi herättää jonkinlaisia signaaleja.
Suomenkielisten osuuden hiipuminen on ollut kiihtyvää. Esimerkiksi vuonna 2020 osuus oli vielä 67,3. Kahta vuotta myöhemmin siis 66,2.
Lukumääräisesti suomenkielisiä on nyt noin tuhat enemmän kuin vuonna 1992, mutta yli tuhat vähemmän kuin 2012. Ruotsinkielisten määrä on kasvanut lähes koko tarkastelujakson ajan maltillisesti, mutta tasaisesti.
Kasvaneessa kaupungissa tämä on tiennyt suomenkielisten osuuden jyrkkää laskua ja ruotsinkielisten osuuden pysymistä melko tarkalleen samalla tasolla.
Nylén näkee, että ruotsinkielisten tilanteen taustalla on kaksi asiaa. Ympäröivästä maakunnasta muuttaa väkeä Vaasaan. Ruotsinkieliset nuoret saavat edelleen hieman enemmän lapsia kuin suomenkieliset, vaikka ei heidänkään tahdissaan ole hurraamisen varaa.
Suomenkielisten tilanteeseen asuntopäällikkö löytää käännekohdan tilastoista vuodelta 2015.
– Sattumaa tai ei, mutta juuri tuona vuonna suomenkielisten nettoluku kääntyi laskuun koko maassa. Siihen saakka Vaasa onnistui houkuttelemaan tosi hyvin suomenkielisiä tulijoita. Tämän jälkeen etelän kasvukeskusten työpaikat ovat olleet kiinnostavampi vaihtoehto.
Nylén sanoo, että Vaasan työpaikkamäärässä tarvitaan huima kasvu, jotta suomenkielisten osuus lähtee jälleen nousuun.
– Koska ikäluokat pienenevät, potentiaalisia muuttajia on koko ajan vähemmän. Olemassa olevaa väkeä kuolee, joten tulijoita pitäisi olla isosti, jotta väkimäärä lisääntyisi.
Syntyvyyden lasku iso ongelma
Vaasassa syntyi kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna noin 800 lasta. Vuonna 2022 luku oli enää 542. Viime vuonna kuoli 697 vaasalaista.
Nylén huomauttaa, että yhä isompi osa lapsista syntyy maahanmuuttajaperheisiin.
– Kantaväestön syntyvyysluvut ovat surkealla tasolla. Kantaväestö vähenee koko maassa hirvittävää vauhtia. Maahanmuutto on ainoa väkimäärää kasvattava tekijä, linjaa Nylén.
– Se, että suomalaisia ja vaasalaisia kuolee enemmän kuin syntyy, on huutava ongelma. En tiedä minkälaisia syntyvyystalkoita tänne pitäisi kehitellä, lisää Moisio.
Häyry sanoo, että kuntien välinen nettomuutto ja luonnollinen väestönlisäys ovat asioita, joiden kanssa täytyy vain jaksaa työskennellä.
– Kansallisella tasolla pitäisi etsiä juurisyitä, mikseivät nuoret halua lapsia siihen tahtiin kuin aiemmin. Synnyttäjien keski-ikä on myös noussut jatkuvasti.
Häyry on pohtinut vastauksiakin.
– Nykyään on tosi pitkät koulutuspolut. Lisäksi pitää päästä uran alkuun ennen kuin voi pohtia perheen perustamista. Pitäisi laajalla tasolla miettiä, miten koulupolkuja saisi hieman lyhyemmiksi ja ihmiset uskomaan siihen, että perheen uskaltaa perustaa. Muitakin syitä on, mutta tämä on yksi keskeisimmistä.
Eläkeläiset yhä toimeliaampia
Heikko syntyvyys ja kansan ikääntyminen ovat merkinneet väestöllisen huoltosuhteen heikkenemistä.
Yhä pienempi työikäisten porukka huolehtii nuorimmista ja varttuneimmista ikäryhmistä.
Moisio sanoo pohtineensa, onko jaottelu kuitenkaan enää todellisuutta vastaava. Hän kertoo itsekin ylittäneensä 65 vuotta eli ehtineensä "huolestuttavaan ikään".
– Eläkkeelle pääsevät ovat nykyään toimeliaampia ja paremmassa kunnossa kuin menneinä vuosikymmeninä. Valtaosa tuottaa vielä pitkään veroeuroja. Huoltosuhde laukeaa paljon myöhemmin. Olen miettinyt, miten tämä kyvykäs ryhmä voitaisiin huomioida.
Kaupunginvaltuutettu kiinnitti Vaasan luvuissa huomionsa muihinkin ihmisten perusarjesta kertoviin asioihin.
– Yksin asuvien määrä on kasvanut melkein kymppitonnilla. Ihmiset haluavat elää väljästi ja omillaan itsenäistä elämää.
Huolestunut Moisio on eriarvoistumisesta. Kasvavat erot näkyvät muun muassa Gini-kertoimessa. Pienituloisten osuus kaupungin väestöstä on myös lisääntynyt.
– Huono kehitys näkyy esimerkiksi lempiaiheessani eli lastensuojelussa, jossa Vaasa on ollut positiivisessa mielessä kärkipaikoilla. Olemme pystyneet huolehtimaan lapsistamme ja nuoristamme. Nykyään eriarvoisuus ja lapsiköyhyys ovat jättäneet jo jälkensä.
