Kaup­pias Aarne Leh­ti­nen hyppäsi tar­vit­taes­sa epä­röi­mät­tä Sei­nä­joen kuu­lui­sim­man li­ha­tis­kin taakse – kau­pun­gin maa­mer­kin tarina päät­tyi, kun pur­ku­työt jy­rä­si­vät ra­ken­nuk­sen

Maakunnan kuulu lihatiski oli kauppias Aarne Lehtisen silmäterä läpi vuosikymmenten. Tutuksi on tultu tiskin molemmin puolin. Arkistokuva on vuodelta 1998, jolloin takana oli jo 30 vuotta kauppiasuraa.
Maakunnan kuulu lihatiski oli kauppias Aarne Lehtisen silmäterä läpi vuosikymmenten. Tutuksi on tultu tiskin molemmin puolin. Arkistokuva on vuodelta 1998, jolloin takana oli jo 30 vuotta kauppiasuraa.

SEINÄJOKI

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran elokuussa 2020.

50 vuotta kestänyt kauppiasura ehti tehdä Aarne Lehtisestä käsitteen seinäjokelaisten kuluttajien silmissä. Vuosina 1968–2008 ydinkeskustassa toimineen Tavaratalo Lehtisen seinien sisältä löytyi kaikki tarvittava jo ennen isoja hypermarketteja ja kauppakeskuksia.

Pala paikallista historiaa ja yksi Seinäjoen maamerkeistä häipyy pian katukuvasta, kun vielä Lehtisen kauppakeskuksen nimellä kulkenut kiinteistö puretaan syksyn aikana. Tilalle nousee rypäs tornitaloja.

Vuonna 1933 syntynyt kauppias ennätti pysähtyä kuvaan ennen kuin lähti päivän kattotöihin Ilmajoen suuntaan.
Vuonna 1933 syntynyt kauppias ennätti pysähtyä kuvaan ennen kuin lähti päivän kattotöihin Ilmajoen suuntaan.
Kuva: Kari Löfhjelm

Vanha kauppias pysyy liikkeessä

Vaikka tavaratalon lopettamisesta on kulunut 12 vuotta, 87-vuotias kauppias ei ole jäänyt eläkepäivillään toimettomaksi. Maanantai-iltana Lehtinen vastaa Ilmajoelta traktorin ratista.

– Panin siinä kärryjä kuntoon.

Tiistaina kädet ovat täynnä jo muuta tekemistä.

– Tänä päivänä on ollut enempi puun hakkoota.

Keskiviikkona mies on jo kattoremontin kimpussa Ilmajoella. Lehtinen tekee edelleen kaikkea, mitä eteen tulee.

– Mitä kulloonkin. Välistä korjailen kiinteistöä ja muuta pientä.

Myös pohjoinen ilmansuunta on säilynyt tärkeänä. Kauppias suuntasi Lappiin kiivaiden alkuvuosien jälkeen ensimmäisen kerran 1965 ja vaelsi 11 päivää.

Edellisestä Lapin reissusta on kulunut haastatteluhetkellä vain kolme päivää. Lehtinen omistaa kolmen miehen porukassa mökin Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa.

– Jos sattuu, voin käydä 5–6 kertaa vuodessa. Joskus käyn harvemmin.

Ensimmäinen Säästömarket nousi Valtionkadun ja Puskantien kulmaukseen 1968. Kauppaa tehtiin alakerrassa ja Lehtisen kauppiasperhe asui yläkerrassa.
Ensimmäinen Säästömarket nousi Valtionkadun ja Puskantien kulmaukseen 1968. Kauppaa tehtiin alakerrassa ja Lehtisen kauppiasperhe asui yläkerrassa.

Päätös kauppiasurasta syntyi armeijan harmaissa

Palataan kaupankäynnin alkuaikoihin.

Ilmajoen Alajoelta kotoisin oleva Lehtinen päätti jo parikymppisenä, että hän haluaa ryhtyä kauppiaaksi. Päätös kypsyi armeijassa vuosina 1953–54.

Nuoren miehen vetivät alalle ennen kaikkea ihmisten parissa työskentely sekä yrittämiseen kuuluva riskinotto.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä miehellä oli jo kymmenen vuoden ura Osuuskaupassa, pääasiassa lihatiskin takana.

Lihatiskistään Lehtinen tunnettiin koko maakunnassa.

Isoilla ketjuilla oli omat vahvuutensa muhkeine markkinointikoneistoineen, mutta itsenäisellä toimijalla oli vapaus valita, mistä tuotteet tilataan. Tuoretuotteet sai suoraan pohjalaisilta maataloustuottajilta ja investoinnit tulivat samalla maakunnan hyväksi. Sitä ruokamaakunnassa osattiin myös arvostaa.

Toiminimi Ruoka- ja Sekatavarakauppa Aarne Lehtinen merkittiin kaupparekisteriin helmikuussa 1958. Kauppa toimi tuolloin Seinäjoen Aapelinkaupungissa, nykyisessä Hallilassa.

1950-luvun lopun sekatavarakaupassa myytiin kaikkea sitä, mitä asiakas saattoi tarvita. Mikäli 50-neliöisen myymälän hyllyltä ei tavaraa heti löytynyt, nuori kauppias hankki sen jostain ja toimitti itse asiakkaalle kotiin saakka.

Legenda kaivonrengasta asiakkaalle Aapelinraittia pitkin pyörittelevästä Lehtisestä on totta.

Sama palveluhenkisyys siirtyi myöhemmin tavarataloon.

1950–60-luvuilla Seinäjoki kasvoi ja kehittyi. Samalla Lehtinen koki kaupungin kasvun eri vaiheet.

Toisin kuin nykyään, kaupankäynti keskittyi Seinäjoen nykyisen keskustan alueelle. Vuosi kaupungiksi tulon jälkeen Seinäjoen Osuuskauppa rakensi vuonna 1961 Keskuskadun varteen tavaratalon.

Nykyisin kauppa on hajaantunut laajalle alueelle aina Hyllykalliolta Pohjaan ja Jouppiin saakka.

Näille tiloilleen Säästömarket juurtui ja pian sen jälkeen nimi muuttui.
Näille tiloilleen Säästömarket juurtui ja pian sen jälkeen nimi muuttui.

Ensimmäinen itsepalvelumyymälä Seinäjoella

Parin paikanvaihdoksen jälkeen kauppiaspariskunta Aarne ja Marja-Terttu Lehtinen avasi Säästömarketin Puskantien päähän vuonna 1968. Kauppa kävi alakerrassa, perhe asui ja kasvoi yläkerrassa.

Pian nimi muuttui Tavaratalo Lehtiseksi.

Alennusmarketit ja itsepalvelu tekivät tuolloin tuloaan suomalaiseen kaupankäyntiin. Säästömarket oli paitsi ensimmäinen itsepalvelumyymälä Seinäjoen keskustassa, ja ellei peräti ensimmäinen, ainakin ensimmäisten joukossa oleva edullinen itsepalveluun perustuva tavaratalo Vaasan läänissä.

– Monta niitä ei ainakaan ollut, Lehtinen arvelee.

Anttilan tavaratalo ilmestyi vuonna 1977 Kalevankadun ja Matti Visannin kujan, silloisen Puistopolun, kulmaan. Myöhemmin Anttila siirtyi Lehtisen kanssa samalle kadulle Puskantien toiseen päähän.

Seuraavalla vuosikymmenellä naapuriin, Valtionkadun ja Keskuskadun kulmaan tuli uusi kilpailija. Syksyllä 1981 Valtionkadun ja Keskuskadun kulmassa avattiin Sokoksen tavaratalo, joka on tunnettu jo 24 vuotta Megakeskuksen nimellä.

1976 Hyllykalliolle oli valmistunut uutta aikaa edustanut automarket Sokos-Market RM-keskus, joka tunnettaisiin myöhemmin Prismana.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Lehtisen tavaratalo ja kodinrauta menivät yhteen vuonna 1988. Kuvassa Aarne (oikealla) ja Aki Lehtinen. Arkistokuva.
Lehtisen tavaratalo ja kodinrauta menivät yhteen vuonna 1988. Kuvassa Aarne (oikealla) ja Aki Lehtinen. Arkistokuva.
Kuva: Jussi Asu
Tällaisena monet kanta-asiakkaat muistavat kauppiaan. Kauppiaan kuva on vuodelta 1983. Tavaratalo muistetaan vastuullisena työnantajana. Kauppias tunsi henkilökuntansa ja päinvastoin.
Tällaisena monet kanta-asiakkaat muistavat kauppiaan. Kauppiaan kuva on vuodelta 1983. Tavaratalo muistetaan vastuullisena työnantajana. Kauppias tunsi henkilökuntansa ja päinvastoin.
Vuosien mittaan kaupan neliöt ja valikoimat kasvoivat. Lehtinen ehti myydä pyörän jos toisenkin.
Vuosien mittaan kaupan neliöt ja valikoimat kasvoivat. Lehtinen ehti myydä pyörän jos toisenkin.

Parhaimmillaan toista sataa työntekijää

Vuosien mittaan liikkeen neliöt kasvoivat, valikoimat lisääntyivät ja tarjonta monipuolistui.

Tavaratalo ehti nimensä mukaisesti tarjota tuotteita rauta- ja urheilutavaroista hajuvesiin, astioihin, lahjoihin, leluihin ja lihapulliin. Kauppias ja henkilökunta olivat valmiita kokeiluihin. Näin nähtiin, mitkä tuotteet myivät ja mitkä veivät vain hyllytilaa.

1990-luvun lopulla Tavaratalo Lehtinen työllisti 80 henkilöä. Kauppaa tehtiin vuodessa vajaalla sadalla miljoonalla markalla.

Parhaimmillaan palkkalistoilla oli toista sataa ihmistä, kun Lehtinen perusti Kulmakaupoiksi nimetyt myymälät Törnävälle ja Tanelinrantaan.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Ihmisvilinää kaupan käytävillä syyskuussa 1998.
Ihmisvilinää kaupan käytävillä syyskuussa 1998.
Leluosasto täytti aikoinaan koko kakkoskerroksen. Vuonna 2002 paikan päällä käytiin joululahjajutun teossa. Leluja esittelivät myyjät Tarja Jouppi ja Hanna Haapamäki.
Leluosasto täytti aikoinaan koko kakkoskerroksen. Vuonna 2002 paikan päällä käytiin joululahjajutun teossa. Leluja esittelivät myyjät Tarja Jouppi ja Hanna Haapamäki.
Lihatiskiä jäi moni maakuntakeskuksen asukas kaipaamaan.
Lihatiskiä jäi moni maakuntakeskuksen asukas kaipaamaan.

Henkilökohtainen palvelu toi kanta-asiakkaita

Kauppias arvosti asiakassuhteitaan yli kaiken. Henkilökohtaiseen palveluun ja asiakkaan kohtaamisessa kiteytyivät kaupan sielu. Ne tarjosivat tähtihetket ja olivat työn paras mittari.

– Moni asiakkaistamme tulee tänne nimenomaan hakemaan henkilökohtaista palvelua, iloisesta hymystään tunnettu Lehtinen pohdiskeli vuonna 1998 annetussa haastattelussa.

Vuosikymmenten mittaan monesta seinäjokelaisesta tuli Lehtisen uskollinen kanta-asiakas.

– Parhaina päivinä kun otti lihatiskille jonotuslapun, saattoi olla sata edessä, muisteli lehdessä haastateltu asiakas.

Lopettamispäätöksen alla asiakkaat surivat ennen kaikkea lihatiskin poistumista, "jollaista ei ole Seinäjoella missään muualla".

Ruuhka-aikoina lihatiskin takana hääri puolen tusinaa myyjää. Kauppias oli tuttu näky valkoisessa työtakissaan ja lihamestarin koppalakissaan.

Toinen ikävän aihe oli kuuluisa leluosasto. Tavaratalon kukoistuksen päivinä se täytti koko yläkerran.

– Ei missään ollut niin valtavia leluvalikoimia, haastateltu äiti päivitteli hetkeä ennen sulkemista syksyllä 2008.

Voi väittää, että Lehtisen erotti muista kaupoista omanlaisensa henki, joka ei ole lähtenyt yksin kauppiaasta vaan koko väestä, henkilökunnasta ja vakioasiakkaista.

– Minne sitä menee seurustelemaan, kun ei tänne enää pääse, eräs asiakas ihmetteli.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Koiviston Autoliikkeen 1950-luvulla rakennettu korjaamo, paremmin Lehtisen kahviona ja kempparina tunnettu, katosi hyvää vauhtia Puskantien päästä syksyllä 1998, kun tavaratalo hahmottui uusiin mittoihinsa.
Koiviston Autoliikkeen 1950-luvulla rakennettu korjaamo, paremmin Lehtisen kahviona ja kempparina tunnettu, katosi hyvää vauhtia Puskantien päästä syksyllä 1998, kun tavaratalo hahmottui uusiin mittoihinsa.
Lehtisen tavaratalon pääty oli osittain katualueella ja se purettiin pois, kun Puskantie muuttui koko pituudeltaan kaksisuuntaiseksi.
Lehtisen tavaratalon pääty oli osittain katualueella ja se purettiin pois, kun Puskantie muuttui koko pituudeltaan kaksisuuntaiseksi.
Lehtisen tavaratalo on kasvanut yhdessä Seinäjoen kanssa. Loppuvuonna 1997 ennakoitiin seuraavan vuoden laajennusta, joka toi tuhat neliötä lisätilaa. Arkistokuva.
Lehtisen tavaratalo on kasvanut yhdessä Seinäjoen kanssa. Loppuvuonna 1997 ennakoitiin seuraavan vuoden laajennusta, joka toi tuhat neliötä lisätilaa. Arkistokuva.

Työnantaja tunsi henkilökunnan ja kantoi huolta

Myös osaava henkilökunta oli korvaamaton.

– Siinä oli se pohja. Meillä oli hyvä henkilökunta, Lehtinen vahvistaa.

Seppo Laitila tuli taloon 1970-luvun puolivälissä ja oli leivissä kaupan lopettamisvuoteen 2008 saakka. Alussa viikonlopputyötä tarjosi ruokaostosten kotiinkuljetus Lehtisen pienkaupassa, josta hommat jatkuivat kärryjen lykkijänä, varastomiehenä ja kylmäkaapissa maitotuotteiden hoitajana tavaratalon puolella.

Kauppaopistosta tarttui tietotaitoa, jota pystyi hyödyntämään tuloaan tekemässä olevassa markkinoinnissa.

– Kaikennäköistä pääsi tekemään. Olin henkilöstösihteerin sijaisenakin.

Viimeiset yli kymmenen vuotta Laitila toimi Lehtisen markkinointipäällikkönä.

Vuosikymmeniin mahtuu monenlaista. Kuristajakäärme luikerteli banaanilaatikossa kauppaan joskus 1980-luvun alkupuolella. Ex-markkinointipäällikkö Seppo Laitila muistaa boan purreen kaupan talonmiestä. Terveysviranomaiset ottivat käärmeen talteen ja hävittivät sen.
Vuosikymmeniin mahtuu monenlaista. Kuristajakäärme luikerteli banaanilaatikossa kauppaan joskus 1980-luvun alkupuolella. Ex-markkinointipäällikkö Seppo Laitila muistaa boan purreen kaupan talonmiestä. Terveysviranomaiset ottivat käärmeen talteen ja hävittivät sen.

Millainen Lehtinen oli työnantajana?

– Hyvä työnantaja, joka otti huomioon kaikki. Työantaja tunsi kaikki työntekijät ja lähipiirin. Se oli erilaista aikaa kuin nykyään. Työnantaja kantoi huolta jaksamisesta jo silloin.

Työntekijöiden arvostus sai myös huomiota. Lakeuden mielenterveysseura myönsi Lehtiselle Vuoden Työnantaja 2002 -palkinnon. Seuraavana vuonna Aarne Lehtiselle myönnettiin Suomen Yrittäjien timanttinen yrittäjäristi kunnianosoituksena pitkästä yrittäjän urasta.

Laitila laittoi oman mainosalan yrityksensä pystyyn toistakymmentä vuotta sitten.

– Siihen sai hyvää valmennusta yksityisyrittäjän palveluksessa. Ollahan aina suu säkkiä myöden ja jalat maassa uutta kehittäen, Laitila kiteyttää Lehtisen vuosilta saamansa yrittäjäasenteen.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Aarne Lehtinen aloitti itsenäisenä kauppiaana vuonna 1958. Myöhemmin pojat Aki, Anssi ja Ville Lehtinen ottivat yhä enemmän vastuuta tavaratalon toiminnasta. Kuva on vuodelta 2002.
Aarne Lehtinen aloitti itsenäisenä kauppiaana vuonna 1958. Myöhemmin pojat Aki, Anssi ja Ville Lehtinen ottivat yhä enemmän vastuuta tavaratalon toiminnasta. Kuva on vuodelta 2002.
Tavaratalon toimitusjohtaja Ville Lehtinen kertoi vuonna 2003 lehdessä, että kauppiaan on oltava hereillä tuotteiden ja makutottumusten muuttuessa kaiken aikaa. Arkistokuva.
Tavaratalon toimitusjohtaja Ville Lehtinen kertoi vuonna 2003 lehdessä, että kauppiaan on oltava hereillä tuotteiden ja makutottumusten muuttuessa kaiken aikaa. Arkistokuva.

Mikä vaikutti lopettamispäätökseen vuonna 2008?

– Ikä. Aikoinaan ajattelin lopettavani, kun täytän 50 vuotta. Se vähän venähti, kun pojat tulivat joukkohon, Lehtinen naurahtaa 74-vuotiaana kypsynyttä lopettamispäätöstä.

Pitkä työura ja vuonna 1998 tehty ohitusleikkaus vauhdittivat haikeaa luopumista.

– Se oli huomautus, että parhaat päivät on jo eletty. Jos terveyttä vielä riittää, ehdin nauttia jäljellä olevasta ajasta ja Lapista, kauppias sanoi 12 vuotta sitten.

– Leikkari antoi silloin 20 vuoden takuun ja nyt on mennyt jo vähän yli, Lehtinen sanoo nyt.

Lopettamispäätös ei silti syntynyt aikoinaan hetkessä.

– Mutta kun tämä kiinteistön myynti kävi yllättävän nopeasti, ettei tilojen vuokraus enää tullut kyseeseen, niin tähän nyt on päädytty, Lehtinen perusteli lehdessä.

Tavaratalo Lehtinen Aarne Ky oli perheyritys, jossa kauppiasparin pojat Aki, Anssi ja Ville Lehtinen pääsivät osallisiksi kaupankäyntiin. Pojat työskentelivät kaupan lisäksi konttoripuolella kirjanpidossa ja hallinnossa.

Veljekset myös vuorottelivat toimitusjohtajan roolissa.

Pojat eivät sittemmin jatkaneet yrittäjän taivalta.

Ville Lehtinen ehti työskennelle miltei kymmenen vuotta Kirkon Ulkomaanavun sisäisen tarkastuksen päällikkönä, mutta nykyisin hän on Takana Oy:n leivissä kehittämässä asiakkaiden eettistä toimintavarmuutta muun muassa Whistleblover-ilmoituskanavien ja tutkintojen osalta.

– Anssi ja Aki ovat oloneuvoksia, isä valottaa nykyhetkeä.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Lehtisen kauppakeskuksen isännöitsijä Vesa Mäkelä ja tavaratalossa yli 30 vuotta työskennellyt Seppo Laitila esittelivät purkua odottavan tavaratalon vanhaa kellaria, jonka vain harvat ovat päässeet tätä ennen näkemään.
Lehtisen kauppakeskuksen isännöitsijä Vesa Mäkelä ja tavaratalossa yli 30 vuotta työskennellyt Seppo Laitila esittelivät purkua odottavan tavaratalon vanhaa kellaria, jonka vain harvat ovat päässeet tätä ennen näkemään.
Kuva: Tomi Kosonen
Seppo Laitila ja Vesa Mäkelä portailla, jotka johdattivat lasten aarreaittaan. Kukoistuksen vuosina leluosasto täytti Lehtisen kakkoskerroksen. Myöhemmin siellä sijaitsi kuntosali.
Seppo Laitila ja Vesa Mäkelä portailla, jotka johdattivat lasten aarreaittaan. Kukoistuksen vuosina leluosasto täytti Lehtisen kakkoskerroksen. Myöhemmin siellä sijaitsi kuntosali.
Kuva: Tomi Kosonen
Entisen leluosaston tiloissa näkyvät vielä vanhat lattiamateriaalit.
Entisen leluosaston tiloissa näkyvät vielä vanhat lattiamateriaalit.
Kuva: Tomi Kosonen
Vesa Mäkelä ja Seppo Laitila yläkerran tiloissa, joissa sijaitsi muun muassa konttoreita.
Vesa Mäkelä ja Seppo Laitila yläkerran tiloissa, joissa sijaitsi muun muassa konttoreita.
Kuva: Tomi Kosonen
Kiinteistön laajetessa ja saneerausten edetessä ovat kattorakentamisen ammattilaiset saaneet olla tarkkana, ettei vesi pääse sisään. Vesa Mäkelä esittelee erikoista kattorakennelmaa.
Kiinteistön laajetessa ja saneerausten edetessä ovat kattorakentamisen ammattilaiset saaneet olla tarkkana, ettei vesi pääse sisään. Vesa Mäkelä esittelee erikoista kattorakennelmaa.
Kuva: Tomi Kosonen
Tällainen saattaa olla Lehtisen tontin näkymä muutaman vuoden päästä. Vuoden takaisessa havainnekuvassa on näkymä Maakunnankadulta etelään kohti kaupungin keskustaa. Havainnekuva.
Tällainen saattaa olla Lehtisen tontin näkymä muutaman vuoden päästä. Vuoden takaisessa havainnekuvassa on näkymä Maakunnankadulta etelään kohti kaupungin keskustaa. Havainnekuva.

Kauppakeskus purkuun ja tilalle kerrostaloja

Tavaratalo Lehtinen sulki ovensa Seinäjoen keskustassa syksyllä 2008. Tuolloin Lehtinen työllisti 60 työntekijää mukaan lukien Kulmakaupat, jotka Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa osti ja työntekijät siirtyivät Eepeelle vanhoina työntekijöinä.

Puskantien kiinteistön myynnin jälkeen saneeratuissa tiloissa toimi ruokakaupan lisäksi erikoisliikkeitä ja ravintoloita.

Osa 12 yrityksestä siirtyi kadun toisella puolelle remontoituun Megakeskukseen.

Tontille on suunniteltu useiden kerrostalojen kokonaisuutta, johon tulee noin 500 asuntoa.

– Rakennusten lukumäärää ei ole vahvistettu, mutta käytännössä niitä näyttäisi sopivan tontille 6–8. Määrä riippuu toki myös rakennusten korkeudesta, kertoo kiinteistöjohtaja Vesa Mäkelä FinCap Kiinteistövarainhoito oy:stä.

Mäkelän mukaan tontilla on yllättävän paljon tilaa, sillä se on kolme kertaa kertaa Seinäjoen keskustorin kokoinen.

Kiinteistön omistaa City Kauppapaikat Oy, ja rakennushankkeen toteutusmuoto on vielä avoinna. Yrityksen toimitusjohtaja on Raimo Sarajärvi ja hallituksen puheenjohtaja Jaakko Keskinen.

Nuoren kaupungin rakenne muuttuu alati, mutta sen asukkaiden muistoissa Tavaratalo Lehtinen ja sen kauppias säilyvät vielä pitkään.

Video-osuudessa kurkistamme tyhjentyneisiin tiloihin kellaria ja kakkoskerroksen muinaista leluaarreaittaa myöten. Samalla Lehtisen kiinteistön isännöitsijänä toimiva Vesa Mäkelä kertoo noin 5 000-neliöisen kompleksin purkuprosessin etenemisestä.

Lähteenä artikkelissa on käytetty lehden arkistoa ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan 90-vuotishistoriikkia. Osa arkistokuvista on kauppakeskuksesta.

Juttuun on päivitetty 30.9. kello 9.05 Ville Lehtisen nykyinen työpaikka.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä