Se on huutomerkin paikka, kun kyläseura vinkkaa kyläkaupan avajaisista! Etenkin, jos kauppaa on toivottu Nurmon Kouraan pitkälti toista kymmentä vuotta.
Miten kouralaiset ovat ottaneet kauppiaan vastaan?
– Tässä on käynyt viitisenkymmentä ihmistä puolentoista tunnin sisällä avaamisesta. Kaikkien palaute on ollut niin yllättävän positiivista, että meinaan ihan pyllylleen lentää, kauppias Sami Sunnarborg naurahtaa.
Ensimmäiset uteliaat kävivät puodissa luvatuilla avajaiskaffeilla ja pullalla.
– Monet kävivät katsomassa, että miltä täällä näyttää. Niin kuin kuuluukin. Eihän sitä tarvitse heti lompsa levällään olla.
Sunnarborgia väkimäärä silti ihmetyttää, sillä ei hän ehtinyt juuri mainostaakaan.
– Muutama lappu ehdittiin jakaa postilaatikoihin.
Hyllyjen takaa kuuluu pian puhetta puskaradion mahdista. Viestit ovat sinkoilleet kyläläisiltä toisille niin somen kuin muiden viestipalvelujen avulla.
Itsenäisyyspäivä ei valikoitunut kauppiaan mukaan avajaispäiväksi suinkaan sattumalta. Oiva teema. Onhan se tärkeä osa itsenäisyyttä, että asumme maassa, jossa voi vapaasti ryhtyä yrittäjäksi ja perustaa vaikkapa kyläkaupan.
Naapuri yllytti kauppiaaksi
Mistä sait idean kyläkaupan perustamisesta?
– Muutimme Kouraan puolitoista vuotta sitten. Kun kauppareissu Seinäjoen keskustassa oli tehty, aina huomasi jotain unohtuneen. Siitähän se sitten lähti, jonka lisäksi naapuri vielä yllytti.
Kauppa sijaitsee kaksikerroksessa liikehuoneistossa keskellä kylää. Tiloissa on ollut kauppa reilu kymmenen vuotta sitten. Myöhemmin tiloissa on pyöritetty pitseriaa ja kahvilaa.
– Hyvin pienihän tämä on, mutta yritämme pitää kaikkea mahdollista myynnissä. Meillä on pienen kaupan perusvalikoima. Myynnissä on muun muassa peruselintarvikkeita jauhelihasta muniin ja maitoon.
Kaupan seinän takana sijaitsee kylän oma nuoppari Koube.
– Ainakin karkkia menee varmasti joskus kaupan, Sunnarborg otaksuu.
Koko perheen voimin
Ihan kylmiltään mies ei silti yrittäjyyteen sukella.
– Minulla oli aikoinaan pubi Tampereen keskustassa ja kesäkahvila Lempäälässä.
Sunnarborg on ammatiltaan laivuri. Merimies työskentelee Oulunsalon ja Hailuodon reittiä liikennöivällä lautalla kansimiehenä.
– Olemme vaimon kanssa palkkatöissä.
Puoliso Päivi Alakangas käy päivätöissä verotoimistossa.
Kauppa onkin koko perheen juttu, sillä pääsääntöisesti kassan takana istuu aikuinen tytär Rina Sunnarborg, joka on muuttanut lakeuksille Kotkasta.
– Aika toiveikkaat ovat tunnelmat. Hyvä fiilis, kertoo Rina Sunnarborg, jolle on kertynyt aikaisempaa kokemusta kassatyöstä Vääksyn S-marketissa.
Laivuri luotsaa täysin vastavirtaan, mitä kyläkaupoista on totuttu uutisoimaan. Myymälää on tavoite pitää auki joka päivä. Arkisin hieman viikonloppuja pidempään.
Kyläkauppojen määrä Suomessa on jo kauan vähentynyt. Päivittäistavarakauppaliitto tiedotti tämän vuoden kesäkuussa, että jäljellä on vielä 177 kauppaa, kun niitä edellisvuonna oli vielä 191 ja parikymmentä vuotta sitten nelinkertainen määrä.
Esimerkiksi Teuvan kaksi viimeistä kyläkauppaa sulkivat ovensa viime kesänä Horonkylässä ja Äystönkylässä.
Kylän väki riemuitsee
Siirrytäänpä sitten bisnesmiesten hokemaan asiakasrajapintaan. Eli kysytään kaupoille saapuneiden kouralaisten mielipidettä asiaan.
– En meinannut aluksia uskoa todeksi. On tätä odotettu niin monta vuotta, Jaakko Ristimäki tuumaa.
Hän pitelee kauppakassia, kun vaimo Tuula-Kaisa Ristimäki hoitaa maksupuolen. Kestokassiin sujahtaa ainakin jauhelihaa ja leipää.
– Uutinen sai monta positiivista peukutusta, Tuula Kaisa Ristimäki kertoo Koura Seura ry:n Facebook-sivuille kirjoitetusta ilouutisesta.
Puotiin saapuu myös kylän nuorisoa. Kouran koulua käyvä kuudesluokkalainen Lyyli Vuorio, 11, halusi tulla katsomaan, miltä kaupassa näyttää.
– Ihan kivalta, kuulostaa luonnehdinta.
Viidesluokkalainen Fanni Leppinen, 11, sen sijaan on matkassa ostohousut jalassa. Aikomus on ostaa ainakin karkkia. Se onkin ystävysten mukaan parasta, kun ei tarvitse enää lähteä kaupungille saakka makeisostoksia varten.
– Kuulin tästä syksyllä Koura-päivän aikaan ja kun sain eilen tietää avajaisista, kirjoitin siitä heti kyläkoulun vanhempien ryhmään ja nuoppari Kouben sivuille, Riikka Suojanen kertoo.
Koura Seuraa aikoinaan luotsannut Suojanen on asunut Kourassa 13 vuotta, ja sinä aikana kylällä ei ole ollut kauppaa.
– Kauppa-auto on kylällä käynyt.
Kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että tarpeeseen tuli. Nyt ei tarvitse ajaa 20 kilometriä maitopurkin tai kissanmuonan perässä Seinäjoelle. Polttoainekuluissakin säästyy euroja.
Asukkaita riittää vielä
Koura ei ole asukasluvultaan mikään kyläpahanen, sillä viime vuoden lopussa kylässä asui 342 asukasta.
Moni mainitsee isojen tonttien houkutelleen perheitä. Myös kauppiaspari muutti Kauhajoelta.
– Nurmonjoen varressa, sillan kupeessa oli kiva talo myynnissä, kauppias kertoo.
Kouran tavoittaa monia väyliä. Kylää halkoo valtatie 18 ja Seinäjoki–Haapamäki-rautatie. Kylän läpi virtaa Nurmonjoki ja Kourasluoma. Itäpuolella sijaitsee Kivijärvi, jossa on lintutorni ja retkeilijöiden taukopaikkana toimiva laavu.
Toimeliaasta kylästä löytyy lukuisten yhdistysten lisäksi urheilu- ja tenniskenttä, pururata, liikuntahalli, EU-hankkeina rakennetut liikuntahallin tupakeittiö ja koulun harrastetila sekä VPK:n talli.
Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n sivuilla kylän vahvuuksiksi luetellaan: lähellä Seinäjokea, kylän koulu toiminnassa, tiet hyvässä kunnossa, liikuntahallin käyttömahdollisuus ja lisääntynyt lapsiluku.
Mustiakin pilviä leijuu. Kouralaiset pitävät ikävänä, jos koulu meinataan lopettaa samaan aikaan, kun kaupunki markkinoi kylällä omistamiaan tontteja.
Elokuussa kasvatus- ja opetuslautakunta keskusteli säästötoimenpiteistä ja Kouran koulun tulevaisuudesta. Perusopetuksen kouluverkkoselvityksen perusteella nykyisten oppilasmäärien sekä oppilasennusteiden perusteella Keski-Nurmon ja Kouran koulujen oppilasmäärät laskevat huomattavasti.
Koulut olisi oppilasmäärien perusteella mahdollista yhdistää syyslukukaudesta 2025 alkaen. Eli Kouran koulu lakkaisi ja oppilaat kulkisivat jatkossa Keski-Nurmoon.
Lautakunnan puheenjohtaja Jouko Peltonen (kesk.) kertoi tuolloin, että ennen yhdistämispäätöstä lautakunta kuulee Kouran ja Keski-Nurmon vanhempia. Lisäksi koulurakennuksen kunnosta tai korjauskustannuksista tarvittiin lisäselvityksiä.
Myös tonttien neliöhinnat tulevat pian kyläläisten puheeksi. Niitä pidetään liian korkeina, että kauppa kävisi. Tosin taantuma on laittanut muutenkin rakentamista jäihin viime kuukaudet.
Seinäjoen kaupungin mukaan alueella on jatkuvan tonttihaku. ”Kourassa voit valita kodillesi rauhallisen jokirantatontin, johon voit halutessasi rakentaa myös rantasaunan.”
Kohtaamispaikka löytyi
Kauppiaan on tullut aika huokaista helpotuksesta. Avaamisen kanssa meinasi tulla perinteisesti kiire ja ovien avattua ajatuksiin hiipi, että mitä kaikkea on vielä kesken.
Huoli näyttää turhalta, sillä vajaan viidenkymmen neliön myymälässä käy noin viidentoista asiakkaan vilkas puheensorina. Väkeä on ihan taaperoista teineihin, aikuisiin ja ikäihmisiin.
Jaakko Ristimäki vaikuttaa olevan kävelevä kouralainen tietosanakirja. Hän pudottelee aikakausia, ruutukaavoja ja luonnehdintoja nopeaan tyyliin.
– Täällä on asunut värikästä porukkaa. Teollisuuden ansiosta oli kaikkien puolueiden edustajia. Myös kirkkokunnat olivat edustettuina vapaakirkkolaisista helluntailaisiin ja körtteihin. Maallikkosaarnaajat lähtivät täältä junalla puhujamatkoillaan Tampereen ja Jyväskylän suuntaan, Ristimäki pudottelee kylätriviaa.
– No, niin. Maltakko lähtiä kotia, Tuula-Kaisa Ristimäki hoputtaa suustaan kiinni jäänyttä puolisoaan.
– Tuun heti aamusta takaisin, huikkaa mies vielä ovelle mennessään.
Kyläkaupan merkityksen voi tiivistää kahteen sivukorvalla kuullun kouralaisrouvan sananvaihtoon:
”Ei oo vuosiin nähty. Täällä sitä tavataan. Tämä täytyy pitää pystyssä.”
Sellaisiahan entisajan kyläkaupat ovat olleet, kohtaamispaikkoja.
Fakta: Kouran teollinen historia
Kouralaiset muistelevat kylässä sijainneen kulta-aikoina 4-5 kauppaa ja kaksi pankkia. Se edustaa suurta rakennemuutosta siinä, missä mikä tahansa iso maalaiskylä.
Kouralla on myös pitkä teollinen historia. Kuortanelaissyntyinen kauppaneuvos Heikki Kurikka osti 1912 Kouran Höyrysaha Oy:n osakekannan. Kouran seudulla oli tukkimetsää, mutta puutavaran hankinnan avain oli läheinen Kouran pysäkki Pohjanmaan radan Seinäjoen ja Haapamäen välisellä rataosalla.
Saha kesti ensimmäisen maailmansodan vaikeudet ja pysyi pitkään merkittävänä vientisahana ja työllistäjänä Kurikan johdolla.
Kyläkauppaa vastapäätä siintävät maailman suurimman potkukelkkatehtaan, Eslan kyltit. E.S. Lahtinen Oy on vuonna 1928 perustettu perheyritys, joka työllistää yhä kymmeniä ihmisiä ja vie tuotteitaan aina Pohjois-Amerikkaa myöden. Kyläläisten mukaan noin puolet tehtaan työväestä tulee Kourasta.
Seinäjoen Yrittäjät valitsi E. S. Lahtinen Oy:n Vuoden Yritys 2023 -palkinnon saajaksi. Neljännen polven perheyritys on palkittu maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla vuonna 1990. Firmaa on luotsannut kuuden vuoden ajan Mika Lahtinen.
Lähteet: kansallisbiografia, suomalainentyo.fi, Kouran asukkaat
