Suomi on nyt kaupassa suhdanteen huipulla. Muun muassa rakentaminen sekä teollisuuden hankinnat ja investoinnit ovat nostaneet tukkukaupan kasvua. Myös vähittäiskaupan, kuten kodinkoneiden, sisustustavaroiden ja urheiluvälineiden liikevaihto kasvaa vielä tänä vuonna.
Ensi vuonna kasvu kuitenkin hidastuu, ja väliaikaisesti noussut työllisyys palaa ennusteiden mukaan lasku-uralle vuonna 2020.
– Kun palveluihin ja palvelutuotteisiin kerääntyy paljon veroja, nousevat sekä palvelutyön että koko kokonaisuuden hinta. Palvelutyön hinnannousu taas leikkaa ostovoimaa. Tämä kaikki yhdessä ikääntyvän väestön ostovoiman heikentymisen kanssa aiheuttavat sen, että kotimaiset kuluttajamarkkinat supistuvat, toteaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Kurjenojan mukaan kaupan kasvun hidastuminen ja tulevaisuudessa sen työllisyyden lasku johtuvat talouskasvun yleisen hidastumisen lisäksi suurelta osin palveluihin liittyvästä verotaakasta ja supistuvista kuluttajamarkkinoista.
Palveluihin liittyvän verotaakan voi ymmärtää vaikkapa siten, että kun tavallinen kaupassakävijä ostaa supermarketista putkilon hammastahnaa, joutuu hän maksamaan itse tahnan ja sen tuotantokustannusten lisäksi myös tahnaa myyvän kauppiaan kustannuksista.
Toisin sanoen tahnaa myyvän kauppiaan on maksettava palkkaa niin kalatiskin myyjälle, kassatyöntekijälle kuin itselleenkin. Lisäksi on maksettava palkkahallinnosta, siivouksesta ja muista kuluista. Kaikki se näkyy myös hammastahnaputkilon hinnassa, Kurjenoja summaa.
– Työllisyys ei nouse, jos yksityistä palvelusektoria verotetaan liikaa. Tästä syystä ennen kaikkea palkkaverotusta pitäisi keventää. Se edistäisi yhtäältä korkeasti palkatun palvelutyön kehittymistä että tavallisen kuluttajan ostovoimaa, uskoo Kurjenoja.
Hän myös toteaa, että ikääntyvässä Suomessa kauppa tai kulutustavarateollisuus ei voi hakea kasvua siitä, että kuluttajat ostaisivat enemmän. Se ei ole kestävää. Kasvua on sen sijaan haettava joko ulkomailta tai tuotteista, joissa on suuremmat katteet, eli tuotteista, jotka on suunniteltu hyvin ja ne kestävät pidempään.
Omaa maksukykyä on hyvä pohtia
Ennusteiden mukaan kaupan kasvu kuitenkin hidastuu ja työllisyys kääntyy laskuun. Miten käy yksittäiselle kuluttajalle?
– Helposti ajatellaan, että jos on synkkä lama, kaikilla menee huonosti ja päinvastoin noususuhdanteessa kaikilla menee hyvin. Niin ei suinkaan ole. Ihmisen pitää katsoa omaa talouttaan. Kun aikoo ostaa jotakin, on hyvä kysyä, onko siihen henkilökohtaisesti varaa. Onko työpaikka vakaa? Onko säästöjä, toteaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling.
Beurling muistuttaa, että yksittäisen ihmisen kulutus voidaan jakaa karkeasti ottaen kahdenlaiseen kulutukseen: tarveluontoiseen ja investointiluontoiseen.
Investointiluontoinen kulutus voi olla vaikkapa asunnon ostaminen suositulta paikalta. Silloin on Beurlingin mukaan hyvä seurata talouden yleisiä trendejä ja suhdanteita, koska ne voivat vaikuttaa asunnon arvoon pitkällä tähtäimellä.
Kun taas puhutaan kulutuksesta, joka ei tähtää investointiin, on olennaista katsoa omaa talouttaan, ei yleistilannetta.
– Nykyään ostetaan luotolla huomattavasti aikaisempaa huolettomammin. Säästämisen kulttuuri on muuttunut. Olemme siirtyneet etukäteissäästämisestä jälkikäteissäästämiseen eli lainanmaksuun, Beurling sanoo.
Perinteinen tapa on ollut se, että ensin säästetään ainakin merkittävä osa ennen kuin ostetaan jotakin. Nykyään yhä useammin ostetaan ensin ja sitten vasta aletaan lyhentää lainaa. Se on kuitenkin huomattavasti kalliimpaa, koska lainaan kuuluvat lyhennysten lisäksi kulut, korot ja suurempi riski.
– Toivoisin, että etukäteissäästäminen tulisi takaisin muotiin. Samalla olisi hyvä miettiä, että pystyykö säästämään aina, kun siihen on mahdollisuus. Koska jos säästäminen on hankalaa, silloin ei yleensä kykene ostamaan asioita luotollakaan, koska nekin on joskus maksettava pois korkojen kera.
Beurling myös nostaa esille sen, että kun hankkii jotakin esimerkiksi sijoitusmielessä, kannattaa myös miettiä, miten siitä pääsee eroon.
– Harva enää ostaa auton tai asunnon niin, että pitää sitä itsellään läpi elämän. Kannattaa siis jo ostohetkellä miettiä, onko asunnolla tai autolla arvoa myöhemmin. On myös hyvä muistaa, että aina ei ole pakko ostaa omaa. Voi myös vuokrata tai ostaa yhteiskäyttöön, Beurling sanoo.
Faktaa
Vuonna 2017 kaupan liikevaihto oli yhteensä 122 mrd. euroa ilman alv:a. Liikevaihtoon kuuluvat autokauppa, tukkukauppa ja vähittäiskauppa.
Tukkukauppa nousi 3,5 prosentin kasvuun tänä vuonna. Siihen vaikuttivat erityisesti rakentaminen sekä teollisuuden hankinnat ja investoinnit nostavat. Ensi vuonna kasvu hidastuu.
Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna viime vuoden tahtiin, noin kolme prosenttia. Kasvun veturina on ollut erikoiskauppa ja varsinkin kodintekniikka, sisustus ja urheilukauppa. Erikoiskauppa ja tavaratalokauppa ovat myös vetäneet vähittäiskaupan työllisyyttä kasvuun. Ensi vuonna kasvu hidastuu.
Työllisyyden ennustetaan kasvavan tänä vuonna neljä prosenttia, mutta 2020 se kääntyy laskuun.
Verotus nostaa työpanoksen hintaa ja leikkaa suomalaisen kuluttajan ostovoimaa. Suomalaisen keskivertopalkansaajan verojen jälkeinen ostovoima on vain kuusi prosenttia suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin ja pienempi kuin yhdessäkään muussa Pohjoismaassa.
Työpanoksen hinta ja hintaan nähden huono ostovoima on yksi keskeisistä asioista, jotka hidastavat palvelujen kehitystä ja työllisyyttä Suomessa.
Lähde: Kaupan liitto
Ida Roivainen