Olen viime aikoina miettinyt, miksi aikuisten tavoitteellista amatööriurheilua pitäisi oikeastaan tukea.
Junioritoiminta on seurassamme S-Kiekossa ollut jo vuosia hyvissä kantimissa, vaikka asioita voidaan toki aina tehdä vielä paremmin.
Nyt seuraava tehtävä on rakentaa sen rinnalle yhtä hyvinvoiva edustusjoukkue.
Seuran kokonaisvaltaisen kehittymisen näkökulmasta hyvinvoiva junioritoiminta ja hyvinvoiva edustusjoukkue tarvitsevat toisiaan. Kyse ei ole joko–tai-ajattelusta, vaan sekä–että.
Junioritoiminta rakentaa pohjan: pelaajat, valmentajat, vapaaehtoiset, perheet ja jatkuvuuden.
Edustus taas antaa seuralle näkyvän kärjen, tavoitteen, ylpeyden aiheen ja yhteisen asian, jonka ympärille kokoontua.
Mutta aikuisten amatööriurheilulla voi olla myös kaupungille vähän vähemmän puhuttu arvo.
Se juurruttaa ihmisiä. Työpaikka voi tuoda kaupunkiin. Yhteisö voi saada jäämään.
Ihminen voi muuttaa Seinäjoelle työn tai opiskelupaikan perässä, käydä päivät töissä tai koulussa ja elää muuten melko irrallaan paikkakunnasta.
Kun seuraava työ- tai opiskelumahdollisuus avautuu jossain toisessa kaupungissa, lähtemisen kynnys voi olla aika matala, jos mikään muu ei sido tänne.
Mutta jos täällä ovat myös ystävät, joukkue, harrastus ja oma yhteisö, tilanne muuttuu. Silloin lähteminen ei tarkoita enää vain työpaikan vaihtamista tai opiskelujen jatkamista muualla. Se tarkoittaa myös oman yhteisön jättämistä.
Nuori voi tulla Seinäjoelle opiskelemaan ja samalla pelaamaan jääkiekkoa. Koulusta löytyy yksi porukka. Joukkueesta toinen. Työpaikalta ehkä myöhemmin kolmas.
Hetken päästä kaupungissa, johon muutti ehkä tuntematta juuri ketään, onkin kokonainen verkosto ympärillä.
Tätä tapahtuu meillä jo nyt.
S-Kiekon junioritoiminnassa toimii valmentajia, joukkueenjohtajia ja huoltajia, jotka ovat aikanaan tulleet Seinäjoelle pelaamaan jääkiekkoa ja jääneet tänne opiskelemaan, töihin ja rakentamaan elämäänsä.
Nyt heidän omat lapsensa harrastavat samassa seurassa. Pelaaja tuli viattomasti pelaamaan yhden kauden jääkiekkoa, mutta hänestä tulikin seinäjokelainen.
Siksi aikuisten tavoitteellisen amatööriurheilun arvo ei mielestäni ole vain siinä, mitä kaukalossa tapahtuu. Se voi olla myös osa kaupungin pitovoimaa.
Sponsorien näkökulmasta amatöörijoukkueen tukeminen ei ole pelkästään logonäkyvyyden ostamista. Se voi olla myös investointi siihen ympäristöön, jossa yrityksen työntekijät, asiakkaat ja ehkä tulevat työntekijät elävät.
Jääkiekko voi olla yksi syy siihen, että Seinäjoelle muuttaa nuori, joka myöhemmin löytää paikkansa myös paikallisesta työelämästä.
Silloin yrityksen urheiluun sijoittaman euron vaikutus voi näkyä alueella aivan muuallakin kuin mainosnäkyvyydessä. Ehkä aina ei tarvitse kysyä vain, kuinka monta silmäparia logo tavoittaa.
Voi kysyä myös: Minkälaista kaupunkia haluamme yhdessä rakentaa?