Kau­ha­van seutu kattaa jopa sata jät­ti­put­ki­koh­det­ta – Harri Niemi: "Kun yksikin kasvi pääsee sie­men­tä­mään, siinä on kym­me­nen vuoden työmaa"

Kauhava
Harri Niemi torjumassa suuria jättiputkia Jylhäntien varrella.
Harri Niemi torjumassa suuria jättiputkia Jylhäntien varrella.
Kuva: Julia Jaakkola

Kauhavan kaupunki on palkannut isokyröläisen Harri Niemen kesäksi torjumaan jättiputkia.

Niemen mukaan Etelä-Pohjanmaalla yhdessäkään kunnassa ei ole yhtä paljon jättiputkia kuin Kauhavalla.

– Kauhavalla on uskoakseni sata paikkaa, joista löytyy jättiputkiesiintymiä. Kanta-Kauhavalla on niitä eniten, kun taas Härmän ja Kortesjärven alueilta löytyy vain muutamia.

Niemi sanoo jättiputkien siementen leviävän esimerkiksi joen tulvaveden mukana.

Jättiputki, jonka keskellä on kuivanruskeaksi muuttunut kukinto.
Jättiputki, jonka keskellä on kuivanruskeaksi muuttunut kukinto.
Kuva: Julia Jaakkola

Hän kertoo, etteivät kohteet ole vähentyneet vuosien saatossa.

– Kauhavalla on monia kohteita, joissa jättiputkista on päästy eroon, mutta sitten löytyy aina uusia. Kun yksikin kasvi pääsee siementämään, siinä on kymmenen vuoden työmaa.

Kauhavan Halpa-Hallin takaa, joen läheisyydestä on havaittu jättiputkiesiintymiä kuluvana kesänä, vaikka paikka on ollut tyhjä jo useamman vuoden ajan.

Niemelle haastavimmat kohteet torjuntatyössä ovat luomuviljellyt paikat, joissa ei ole voinut käyttää torjunta-aineita.

Yrittäjältä löytyy kokemusta vieraslajitorjunnasta jo kymmenen vuoden takaa. Vuonna 2015 hän perusti toiminimen Pohjanmaan vieraslajitorjunta.

Harri Niemi käyttää torjunta-aineena glyfosaattia.
Harri Niemi käyttää torjunta-aineena glyfosaattia.
Kuva: Julia Jaakkola

”Torjuntaa ei tarvitse pelätä”

Niemi on saanut useamman kerran jättiputkista palovammoja.

– Helteellä auringonvalo on se, joka aiheuttaa palovamman, jos kasvin nestettä sattuu osumaan iholle.

Yrittäjä peräänkuuluttaa oikeanlaisten suojavarusteiden perään.

– Torjuntaa ei tarvitse pelätä. Tämä työ ei edellytä kumivaatteita. Ranteet tulee suojata.

Paikalliset ovat olleet aktiivisesti yhteydessä Niemeen jättiputkihavainnoistaan.

– Kauhavalaiset laittavat viestiä minulle Facebookin kautta, kun he ovat tehneet havaintoja. Siksi olen aiheesta Kauhavan puskaradioon useasti kirjoitellutkin.

Kaikki havainnot jättiputkista eivät kuitenkaan ole jättiputkia.

– Aina pitää suhtautua hieman varauksella ilmoituksiin. Ihmiset luulevat usein karhunputkia jättiputkiksi, mutta se ei ole vaarallista. Sitten on selvä peli, kun saan valokuvan kasvista.

– Jotkut tuntuvat olevan epäilevällä kannalla sen suhteen, häviävätkö jättiputket. Varmasti häviävät, jos työtä jatketaan, Niemi painottaa.

Niemi ottaa esimerkiksi Kauhavan rautatieaseman ympäristön, jossa oli vielä noin kymmenen vuotta sitten paljon jättiputkia. Nyt siellä ei ole ainuttakaan.

Rautatieaseman ympäristö ja Halpa-Hallin tausta ovat olleet yrittäjälle vaativimpia työmaita.

Jättiputkien siementen haju muistuttaa Niemen mukaan porkkanaa.
Jättiputkien siementen haju muistuttaa Niemen mukaan porkkanaa.
Kuva: Julia Jaakkola

Neljämetrisiä jättiputkia

Niemi suorittaa monta eri kohdetta yhden työpäivän aikana.

– Täytyy punnita sen mukaan, mikä on kiireellisintä.

Niemi pyrkii ajoittamaan pääasiallisen torjuntatyönsä kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun. Hän lopettaa torjumisen viimeistään elo-syyskuun aikana.

– Teen niin pitkälle, kun tarpeelliseksi näen, hän korostaa.

Yrittäjä suorittaa torjumisen tehokkaaksi todetulla tyylillään.

– Teen vastoin yleistä käsitystä, jonka mukaan kemiallinen torjunta tulisi tehdä toukokuussa, kun kasvit ovat pieniä. Jos torjumisen suorittaa silloin, niin sen saa tehdä kolme kertaa uudestaan. Kasvin pitää nimittäin saavuttaa tietty kompensaatiopiste eli kohta, jossa se on heikoimmillaan. Se on usein silloin, kun kasvi kukkii.

Jylhäntien suuret jättiputket.
Jylhäntien suuret jättiputket.
Kuva: Julia Jaakkola

Kukinta-aika jättiputkilla on kolmesta neljään viikkoa, minkä jälkeen ne alkavat varista.

Niemi torjuu jättiputkia glyfosaatti-aineella tai kerää talteen niiden siemeniä.

– Jos siementenkeruun tekee liian ajoissa, niin silloin kasvi ehtii tekemään uuden kukan. Toisaalta, jos keruun tekee liian myöhään, niin siemenet varisevat maaperään ja leviävät.

Niemi huomauttaa, että jättiputkia voi kaivaa juurineenkin irti. Hän harvoin kuitenkin tekee niin, sillä siihen menisi useampi tunti.

Yrittäjä ei suosittele kaivamisen lisäksi niittämistäkään.

– Kun kasvi on niitetty, se ei varastoi yhteyttämisaineita. Aineet eivät imeydy juureen, sillä kasvi ei ole saavuttanut kompensaatiopistettä.

Pienikokoisilla esiintymäalueilla torjumiseen kuluu noin pari minuuttia.

– Kävelemiseen menee paljon aikaa, kun esiintymäpaikat ovat yleensä peltojen reunoilla tai metsässä.

Ääripääesimerkkinä ovat Jylhäntien noin neljämetriset jättiputket, joiden torjuntaan Niemeltä kului puolitoista tuntia.

– Nämä ovat nähdäkseni Kauhavan seudun isoimpia jättiputkia

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä