Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) liittohallitukseen kuuluva Kauhajoen lukion abiturientti Matleena Inget, 18, kantaa suurta huolta ehdotetuista leikkauksista opintotukeen. Ehdotus on puhuttanut lukiolaisia paljon etenkin sosiaalisessa mediassa.
– Tuntuu kamalalta ajatella, että opiskelulla, jonka itse koen myös yhteiskuntamme valttikorttina ja satsauksena paitsi omaan myös Suomen tulevaisuuteen, on hintana valtava lainataakka. Pystyykö sen kantamaan, voiko todella opiskella sitä, mitä haluaa ja pystyykö todella rakentamaan sellaisen tulevaisuuden kuin haluaa?
– Voiko seurauksena olla se, että opiskelija ei edes halua aloittaa korkeakouluopintoja ennen kuin kokee, että taloudellinen toimeentulo on turvattu? Välivuosien määrä saattaa siis jopa lisääntyä, Inget pelkää.
Myös Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien hallitusten puheenjohtajat kavahtavat rajuja leikkausehdotuksia. Mutta onko opintotukien leikkauksille olemassa säästötalkoissa vaihtoehtoja?
– Ajoneuvoveron leikkaus joka oli tämän hallituksen typerin päätös! Jos vain osan tästä olisi jättänyt toteuttamatta, olisi opiskelijat ja useat muut säästyneet leikkauksilta, Samon Karri Kallio lataa.
– Toivoisin myös, että hallitus harkitsisi tulorajojen nostoa edes vähän, jolloin nämä menetetyt tukieurot voisi saada töissä olemalla ilman lainan ottoa, hän lisää.
Vamokin Anni Koivisto pelkää opiskelijoille ehdotetun lainapainotteisuuden lisäävän eriarvoistumista.
– Lainapainotteinen malli rajaisi nuoria pois korkeakoulutuksen piiristä sosioekonomisen taustan vuoksi. Samaan aikaan opintolainan hyvitystä heikennetään. Ei voida enää puhua maksuttomasta koulutuksesta, jos sen hankkimiseksi yksilö on pakotettu velkaantumaan. Minun Suomeni on sellainen maa, jossa kaikilla pitäisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Näillä esitetyillä leikkauksilla ollaan kaukana mahdollisuuksien tasa-arvosta, Koivisto täräyttää.
Hallituksen säästötavoitteista huolimatta Kauhajoella lukiota käyvä Matleena Inget panostaa kevään kirjoituksiin täysillä. Hän kirjoitti viime syksynä jo ruotsin pois. Vahvimmiksi aineikseen hän lukee äidinkielen ja pitkän matematiikan. Niiden lisäksi edessä on vielä kemian ja englannin yo-kokeet.
Isojoella asuessaan Inget lähti mukaan yläasteen oppilaskunnan hallitukseen ja tykkäsi siitä jo silloin tosi paljon. Lukion ykkösellä hän muutti Kauhajoelle.
– Jatkoin lukiossa opiskelijakunnan hallitukseen ja meidän hallituksemme kutsuttiin Pohjanmaan lukiolaisten tapahtumaan, jonne sitten porukalla lähdettiin. Siellä innostuin SLL:n toiminnasta ja etenkin siitä, että nuoresta iästä huolimatta voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.
Lue torstain lehdestä lisää SLL:n Matleena Ingetin, Samon Karri Kallion ja Vamokin Anni Koiviston ajatuksia opintotukeen ehdotetuista leikkauksista.
HEIKKI PELTOKANGAS