Kat­to­ris­tik­ko putosi työn­te­ki­jän päälle - sakkoja työn­an­ta­jal­le

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut kurikkalaiset elinkeinoharjoittajat sakkoihin työturvallisuusrikoksesta. Toinen tuomittiin 20 päiväsakkoon ja toinen 25 päiväsakkoon.

Tuomio tuli työtapaturmasta, jossa työntekijä jäi nostettavan kattoristikon alle. Turma sattui 28.10.2014 Kurikassa hakevaraston rakennustyömaalla.

Kattoristikkoa nostettiin kurottajalla, johon oli kiinnitetty omavalmisteinen nostoapuväline nailonköysineen. Nostotyön aikana nailonköysi katkesi ja noin 250 kilon kattoristikko putosi työntekijän päälle niin, että työntekijä loukkaantui.

Riidatonta käsittelyssä oli itse tapahtumien kulku. Riidatonta oli myös se, että nostoapuvälineestä puuttui suurinta sallittua kuormaa osoittava merkintä ja että työntekijällä ei ollut tapahtumahetkellä kypärää.

Työsuojeluviranomainen totesi, että työturvallisuusmääräykset edellyttävät kypärän käyttöä rakennustyömaalla ja, että nostoapuvälinettä ei työturvallisuusmääräysten mukaan saa käyttää, ellei siinä ole suurinta sallittua kuormaa osoittavaa merkintää.

Työturvallisuusrikos on niin sanottu vaarantamisrikos eli työntekijän loukkaantumista tai terveyden tosiasiallista vaarantamista ei vaadita, vaan rikos täyttyy jo työturvallisuusmääräysten rikkomisella tai niiden vastaisen tilan aiheuttamisella.

Käräjäoikeus katsoi, että kyseistä nostoapuvälinettä ei olisi saanut käyttää jo yksinomaan siitä syystä, että siitä on puuttunut suurinta sallittua kuormaa osoittava merkintä.

Viitaten muun muassa vastaajan kertomaan köysien mahdollisesta haurastumisesta säilytyksen aikana ja siihen, että toinen köysistä tosiasiassa katkesi kesken noston, käräjäoikeus katsoi näytetyksi, ettei nostoapuväline ollut käyttötarkoitukseensa riittävän kestävä.

Nostoapuvälinettä ei käräjäoikeuden mukaan olisi siten saanut tästäkään syystä käyttää.

Vastaajat esittivät oikeudessa, etteivät tienneet työturvallisuusmääräysten vaatimuksista nostoapuvälineen merkintöjen ja kypärän käytön osalta.

Käräjäoikeus totesi tähän, että tietämättömyys lain sisällöstä koituu pääsääntöisesti tekijän vahingoksi.

Vastaajien olisi tullut työnantaja-asemansa perusteella huolehtia työntekijöiden turvallisista työvälineistä ja työtavoista.

Työnantajat eivät käräjäoikeuden mukaan olleet ottaneet asianmukaisesti selvää työturvallisuusmääräysten sisällöstä.

Ilmoita asiavirheestä