Fredrik Ekholm muistaa, miten hän 13-vuotiaana kiipesi huojuvia puutikkaita Vöyrinkaupungin korkean puutalon kupeella. Elettiin 1950-luvun loppua.
–Olin tullut isäni mukana Sundomista kaupunkiin. Seisoin tikkailla, raaputin pois hilseilevää maalia ja maalasin seiniä räystääseen saakka. Korkealla tikkaat huojuivat, mutta en pelännyt yhtään. Eivätkäkä siinä haitanneet helteet, sateet eivätkä hyttyset, hän nauraa.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tilaa I-P Digi ensimmäiset 3 kk vain 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit, pelit ja koulutukset
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Tilaajaedut