Välttääkö hallitus edellisen hallituksen sote-sekoilun, kun se valmistelee perustulokokeilua? Vakava huoli on noussut puheissa esille. Edellinen hallitus ei suostunut kuuntelemaan perustuslakiasiantuntijoita, vaan yritti ajaa väkisin läpi sote-uudistusta, vaikka oikeustieteilijät kertoivat valitun mallin olleen perustuslain vastainen.
Lopulta ei ollut yllätys, että sote-uudistus karahti viime keväänä näyttävästi kiville perustuslakivaliokunnassa ja siirtyi uuden hallituksen vastuulle.
Perustulon kohdalla hallitus ja kokeilua valmisteleva Kela haluavat pitää perustuslakiasiantuntijat mukana hankkeessa alusta lähtien.
Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori korostaa, että Suomen perustuslaki ei estä perustulokokeilua.
– Kokeilulakeja on säädetty aiemminkin. Keskeinen perustuslakikysymys liittyy yhdenvertaisuuteen. Perustuslaki sallii yhdenvertaisuudesta luopumisen hyväksyttävistä perusteista. Hyväksyttävänä perusteena voidaan pitää sitä, että kokeilun avulla saadaan relevanttia tietoa yhteiskunnallisten uudistusten pohjaksi.
– Sosiaaliturvan suuri remontti on siis hyväksyttävä peruste. Olennaista on nyt, että perustuslaki ei aseta ylitsekäymättömiä esteitä perustulon kokeilulle, Tuori sanoo Lännen Medialle.
Perustulo olisi tasasumma, joka maksettaisiin jokaiselle täysi-ikäiselle. Siihen siirryttäessä valtava määrä nykymuotoisia tukia lakkautettaisiin. Kelan tutkimusjohtaja Olli Kankaan mukaan täysi perustulo voisi olla noin 800 euroa kuukaudessa tai osittainen perustulo 550 euroa.
Tuori osallistuu valtiosääntöoikeuden asiantuntijana perustulomallien ja niiden kokeilun valmisteluun Kelan pyynnöstä. Hän kertoo, että kokeiluista on olemassa perustuslakivaliokunnan tulkintakäytäntöä
– Valiokunta on edellyttänyt, että kokeilun piiriin kuuluvat ryhmät määritellään laissa tarkasti. Alueellinen kriteeri on selkeä, ja se on aiemmissa kokeiluissa hyväksytty. On esimerkiksi lueteltu kunnat, joiden asukkaat ovat mukana, Tuori kertoo.
Perustuloa on Kelan mielestä välttämätöntä kokeilla sekä jonkin alueen koko väestöllä että valitulla väestöryhmällä koko maassa. Tuori ei torppaa maanlaajuista kokeilua.
– En suinkaan sano, että maantieteellinen kriteeri on ainoa mahdollinen. Kokeilun piiriin kuuluva joukko ei saa määräytyä mielivaltaisin perustein. Laissa on määriteltävä kriteerit niin tarkasti, ettei kokeilun järjestämisvaiheessa tapahdu mielivaltaa siinä, ketkä otetaan mukaan. Maantieteellinen kriteeri on selkeä, koska siinä kokeilun toimeenpanijalla ei ole harkintavaltaa. Muita malleja on liian varhaista arvioida perustuslain näkökulmasta.
Perustuslain edellyttämästä yhdenvertaisuudesta on aiemmin poikettu esimerkiksi kotitalousvähennyksen, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen sekä ylioppilastutkinnon uudistamisen kohdalla.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA