Suomalaisten yläkoululaisten yhä heikentyneet Pisa-tulokset herättivät jälleen laajaa keskustelua Suomen koulutusjärjestelmän kipukohdista. STT kysyi syksyn lukiovertailun kärkilukioista, miten asiat ovat lukioiden näkökulmasta muuttuneet.
Suurten lukioiden sarjan voittaneesta Nousiaisten lukiosta kysymyksiin vastasi 20 vuotta rehtorina toiminut Anett Blom. Pienten lukioiden kärjessä oli Paraisten lukio, jonka vararehtori Mira Ruponen-Kuutti on ollut opettajana 13 vuotta.
STT:n syksyn lukiovertailussa koko vuoden ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan kolme vuotta sitten lukionsa aloittaneiden sisäänpääsykeskiarvojen keskiarvoihin, jotta opiskelijoiden lähtötaso voidaan huomioida.
Onko oppimistulosten heikentymistä näkynyt myös lukioissa?
Sekä Blom että Ruponen-Kuutti kertovat kiinnittäneensä huomiota siihen, että lukion aloittavien lähtötaidot ovat usein aiempaa heikompia. Tämä näkyy varsinkin lukutaidossa ja matemaattisissa taidoissa: vaikka käytännössä kaikki opiskelijat saavat peruskoulusta lukemisen ja laskemisen mekaaniset taidot, esimerkiksi luetun ymmärtäminen ja sisäistäminen on monille vaikeaa.
Blomin mukaan kuilu jo osaavien opiskelijoiden ja heikommin pärjäävien välillä on selvästi kasvanut. Korona-aikana etäopiskellessa asiaan vaikuttivat Suomessa hänen mukaansa erot perheiden sosioekonomisissa taustoissa: rahahuolet, sairaudet tai muut ongelmat perheessä rokottivat lasten koulumenestystä.
– Ehkä se polarisaatio syntyy nyt siitä, että nämä heikommin pärjäävät eivät osaa sellaista läksyjen teon ja harjoittelun kulttuuria, mitä tarvittaisiin. Nämä osaavimmat ovat aina tekemässä ja välillä tekevät liikaakin ja uupuvat, kun hommaa on paljon, Blom sanoo.
Nuorten ajankäytössä näkyy muutenkin Blomin mukaan muutoksia. Suoratoistopalveluilla ja kaikenlaisella digitaalisella viihteellä pystyy nykyään täyttämään vaikka jokaisen tylsyyden hetken, jolloin kynnys esimerkiksi kirjaan tarttumiseen kasvaa. Eri perheissä on myös luultavasti eri tavalla jaksamista ohjata lasten ja nuorten ajankäyttöä koulutyön kannalta edulliseen suuntaan.
Millaisia muutoksia on tapahtunut ympäristössä, jossa lukiolaiset opiskelevat?
Ruponen-Kuutti ja Blom ovat yhtä mieltä siitä, että digitalisoituminen niin yhteiskunnassa laajemmin kuin lukio-opetuksessa on muuttanut asioita hyvin paljon. Yhtäältä digitaaliset oppimateriaalit ovat parhaimmillaan erinomaisia ja opiskelijoita motivoivia, kun esimerkiksi fysiikan opiskelua voi viedä lähemmäs käytäntöä erilaisten digitaalisten mallien avulla. Tietotekniikan kanssa joutuu myös liki väistämättä tekemisiin jatko-opinnoissa ja työelämässä, joten niitä taitoja tarvitaan.
Toisaalta opiskelu ja vapaa-aika limittyvät toisiinsa välillä hankalilla tavoilla, kun älypuhelimilla ja tietokoneilla voi koska tahansa tehdä paljon muutakin kuin opiskella. Opiskelijat kypsyvät eri tahtiin, ja älylaitteen käytön sääntely on toisille helpompaa kuin toisille.
– Ei ole tehokasta yrittää kuunnella opettajaa ja samaan aikaan näprätä puhelinta tai olla (selaimen) välilehdellä pelaamassa jotain peliä. Eihän silloin voi tapahtua oppimista samalla tehokkuudella kuin jos fokus olisi kokonaan oppimisessa, Ruponen-Kuutti sanoo.
Hänen mukaansa sosiaalinen paine älylaitteiden jatkuvaan käyttöön on kova.
– Pelkona on, että jos ei lue viestejä tai vastaa niihin tarpeeksi nopeasti, jää ulkopuolelle.
Blomin mukaan nuoret ovat hyvin tietoisia siitä, että älypuhelin häiritsee omaa keskittymistä. Keinot asian hallitsemiseksi sitten vaihtelevat: eräs opiskelija kertoi vievänsä puhelimensa aina kotinsa pannuhuoneeseen siksi aikaa, kun hän opiskeli, jotta se olisi varmasti riittävän kaukana.
Mitä koulumaailmassa olisi tarpeen muuttaa?
Blom haluaisi opetukseen työrauhaa: lukioissa on viime vuosina tehty useita muutoksia muun muassa opetussuunnitelmiin ja ylioppilaskirjoituksiin.
– On tosi paljon kehitytty ja menty pitkiä harppauksia eteenpäin. Nyt pitäisi olla aikaa poimia tästä kehityssuunnasta kaikki helmet ja vahvistaa niitä.
Ruponen-Kuutti nostaa esiin sen, että vieraskielisten eli muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden määrä on kasvanut.
– He tarvitsevat lisää tukea suomen kielen ja oman äidinkielensä oppimiseen. Jos kielitaidossa on hankaluuksia tai puutteita, eiväthän he silloin pysty ymmärtämään suomenkielisiä teoriakirjoja vaikka biologiasta tai maantieteestä, Ruponen-Kuutti sanoo.
Yksi olennaisimmista asioista on Ruponen-Kuutin mukaan kuitenkin pienten opetusryhmien mahdollistaminen. Niissä opettajan on helpompi seurata opiskelijan kehittymistä ja sitä, missä tämä tarvitsee apua, ja eriyttää opetusta sen mukaan. Lisäksi opiskelurauhan ylläpitäminen on helpompaa pienessä ryhmässä.
– Jos koko ajan pitää puuttua johonkin, eihän se opettaja silloin opeta vaan pitää yllä järjestystä. Se ei ole kuitenkaan opettajan päätehtävä. Työrauha pitää luoda, mutta heidän työnsä on auttaa ja tukea oppilaita oppimaan, Ruponen-Kuutti sanoo.
Lukioiden kärkijoukot maakunnittain
Joka maakunnasta on poimittu enintään kymmenen kärki. Listassa ei ole eroteltu suuria ja pieniä lukioita.
Etelä-Karjala
1. Savitaipaleen lukio, Savitaipale
2. Taavetin lukio, Luumäki
3. Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Imatra, Lappeenranta, Joensuu
4. Parikkalan lukio, Parikkala
5. Lappeenrannan lyseon lukio, Lappeenranta
6. Rautjärven lukio, Rautjärvi
7. Imatran yhteislukio, Imatra
8. Kimpisen lukio, Lappeenranta
Etelä-Pohjanmaa
1. Kauhajoen lukio, Kauhajoki
2. Kurikan lukio, Kurikka
3. Ähtärin lukio, Ähtäri
4. Ilmajoen lukio, Ilmajoki
5. Alajärven lukio, Alajärvi
6. Alavuden lukio, Alavus
7. Lapuan lukio, Lapua
8. Jalasjärven lukio, Kurikka
9. Kauhavan lukio, Kauhava
10. Vimpelin lukio, Vimpeli
Etelä-Savo
1. Sulkavan lukio, Sulkava
2. Savonlinnan taidelukio, Savonlinna
3. Pieksämäen lukio, Pieksämäki
4. Juvan lukio, Juva
5. Mäntyharjun lukio, Mäntyharju
6. Kangasniemen lukio, Kangasniemi
7. Mikkelin lukio, Mikkeli
8. Rantasalmen lukio, Rantasalmi
9. Savonlinnan lyseon lukio, Savonlinna
Kainuu
1. Puolangan lukio, Puolanka
2. Kuhmon yhteislukio, Kuhmo
3. Suomussalmen lukio, Suomussalmi
4. Paltamon lukio, Paltamo
5. Sotkamon lukio, Sotkamo
6. Kajaanin lukio, Kajaani
Kanta-Häme
1. Parolan lukio, Hattula
2. Kaurialan lukio, Hämeenlinna
3. Lopen lukio, Loppi
4. Lammin lukio, Hämeenlinna
5. Riihimäen lukio, Riihimäki
6. Forssan yhteislyseo, Forssa
7. Hämeenlinnan lyseon lukio, Hämeenlinna
8. Janakkalan lukio, Janakkala
9. Hausjärven lukio, Hausjärvi
Keski-Pohjanmaa
1. Toholammin lukio, Toholampi
2. Kannuksen lukio, Kannus
3. Kaustisen musiikkilukio, Kaustinen
4. Karleby svenska gymnasium, Kokkola
5. Vetelin lukio, Veteli
6. Perhon lukio, Perho
7. Kokkolan suomalainen lukio, Kokkola
Keski-Suomi
1. Konneveden lukio, Konnevesi
2. Karstulan lukio, Karstula
3. Kinnulan lukio, Kinnula
4. Petäjäveden lukio, Petäjävesi
5. Muuramen lukio, Muurame
6. Joutsan lukio, Joutsa
7. Laukaan lukio, Laukaa
8. Jyväskylän normaalikoulu, Jyväskylä
9. Jämsän lukio, Jämsä
10. Pihtiputaan lukio, Pihtipudas
Kymenlaakso
1. Kotka svenska samskola, Kotka
2. Haminan lukio, Hamina
3. Karhulan lukio, Kotka
4. Kuusankosken lukio, Kouvola
5. Kotkan lyseo, Kotka
6. Kouvolan yhteislyseo, Kouvola
7. Virolahden lukio, Virolahti
Lappi
1. Enontekiön erälukio, Enontekiö
2. Sallan lukio, Salla
3. Posion lukio, Posio
4. Sodankylän lukio, Sodankylä
5. Kolarin lukio, Kolari
6. Pellon lukio, Pello
7. Simon lukio, Simo
8. Utsjoen saamelaislukio, Utsjoki
9. Tervolan lukio, Tervola
10. Ranuan lukio, Ranua
Pirkanmaa
1. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun
2. Parkanon lukio, Parkano
3. Virtain lukio, Virrat
4. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere
5. Vammalan lukio, Sastamala
6. F. E. Sillanpään lukio, Hämeenkyrö
7. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere
8. Pälkäneen lukio, Pälkäne
9. Tampereen klassillinen lukio, Tampere
10. Akaan lukio, Akaa
Pohjanmaa
1. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki
2. Vasa övningsskola, Vaasa
3. Gymnasiet i Petalax, Maalahti
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Jakobstads gymnasium, Pietarsaari
6. Vörå samgymnasium, Vöyri
7. Vasa gymnasium, Vaasa
8. Pedersöre gymnasium, Pedersöre
9. Laihian lukio, Laihia
10. Kronoby gymnasium, Kruunupyy
Pohjois-Karjala
1. Pyhäselän lukio, Joensuu
2. Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Imatra, Lappeenranta, Joensuu
3. Kontiolahden lukio, Kontiolahti
4. Juuan lukio, Juuka
5. Tohmajärven lukio, Tohmajärvi
6. Joensuun lyseon lukio, Joensuu
7. Polvijärven lukio, Polvijärvi
8. Tulliportin normaalikoulu, Joensuu
9. Joensuun yhteiskoulun lukio, Joensuu
10. Kiteen lukio, Kitee
Pohjois-Pohjanmaa
1. Haukiputaan lukio, Oulu
2. Siikalatvan lukio, Siikalatva
3. Pudasjärven lukio, Pudasjärvi
4. Oulun lyseon lukio, Oulu
5. Reisjärven lukio, Reisjärvi
6. Haapaveden lukio, Haapavesi
7. Oulun normaalikoulu, Oulu
8. Siikajoen lukio, Siikajoki
9. Muhoksen lukio, Muhos
10. Kuusamon lukio, Kuusamo
Pohjois-Savo
1. Suonenjoen lukio, Suonenjoki
2. Tuusniemen lukio, Tuusniemi
3. Pielaveden lukio, Pielavesi
4. Kuopion taidelukio Lumit, Kuopio
5. Nilsiän lukio, Kuopio
6. Leppävirran lukio, Leppävirta
7. Rautavaaran lukio, Rautavaara
8. Vieremän lukio, Vieremä
9. Juankosken lukio, Kuopio
10. Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio, Lapinlahti
Päijät-Häme
1. Padasjoen lukio, Padasjoki
2. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti
3. Heinolan lukio, Heinola
4. Iitin lukio, Iitti
5. Lahden yhteiskoulu, Lahti
6. Sysmän lukio, Sysmä
7. Lahden lukio Gaudia, Lahti
8. Vääksyn yhteiskoulu, Asikkala
9. Lahden lyseo, Lahti
10. Erkko-lukio, Orimattila
Satakunta
1. Harjavallan lukio, Harjavalta
2. Björneborgs svenska samskola, Pori
3. Ulvilan lukio, Ulvila
4. Merikarvian lukio, Merikarvia
5. Honkajoen lukio, Kankaanpää
6. Säkylän seudun lukio, Säkylä
7. Kankaanpään yhteislyseo, Kankaanpää
8. Nakkilan lukio, Nakkila
9. Eurajoen lukio, Eurajoki
10. Euran lukio, Eura
Uusimaa
1. Lovisa gymnasium, Loviisa
2. Ekenäs gymnasium, Raasepori
3. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki
4. Gymnasiet Lärkan, Helsinki
5. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
6. Helsinge gymnasium, Vantaa
7. Borgå gymnasium, Porvoo
8. Ressun lukio, Helsinki
9. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
10. Brändö gymnasium, Helsinki
Varsinais-Suomi
1. Paraisten lukio, Parainen
2. Nousiaisten lukio, Nousiainen
3. Katedralskolan i Åbo, Turku
4. Pargas svenska gymnasium, Parainen
5. Puolalanmäen lukio, Turku
6. Laitilan lukio, Laitila
7. Mynämäen lukio, Mynämäki
8. Kimitoöns gymnasium, Kemiönsaari
9. Liedon lukio, Lieto
10. Paimion lukio, Paimio
Suurten ja pienten lukioiden 20 parasta
Suuret lukiot (kirjoittajia 51 tai enemmän)
1. Nousiaisten lukio, Nousiainen
2. Katedralskolan i Åbo, Turku
3. Vasa övningsskola, Vaasa
4. Gymnasiet Lärkan, Helsinki
5. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
6. Parolan lukio, Hattula
7. Puolalanmäen lukio, Turku
8. Borgå gymnasium, Porvoo
9. Ressun lukio, Helsinki
10. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
11. Brändö gymnasium, Helsinki
12. Haukiputaan lukio, Oulu
13. Ulvilan lukio, Ulvila
14. Liedon lukio, Lieto
15. Nurmijärven lukio, Nurmijärvi
16. Tölö gymnasium, Helsinki
17. Vammalan lukio, Sastamala
18. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere
19. Kuninkaantien lukio, Espoo
20. Paimion lukio, Paimio
Pienet lukiot (1-50 kirjoittajaa)
1. Paraisten lukio, Parainen
2. Lovisa gymnasium, Loviisa
3. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun
4. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki
5. Padasjoen lukio, Padasjoki
6. Ekenäs gymnasium, Raasepori
7. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki
8. Pargas svenska gymnasium, Parainen
9. Savitaipaleen lukio, Savitaipale
10. Helsinge gymnasium, Vantaa
11. Suonenjoen lukio, Suonenjoki
12. Laitilan lukio, Laitila
13. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti
14. Harjavallan lukio, Harjavalta
15. Kotka svenska samskola, Kotka
16. Taavetin lukio, Luumäki
17. Pyhäselän lukio, Joensuu
18. Konneveden lukio, Konnevesi
19. Gymnasiet i Petalax, Maalahti
20. Mynämäen lukio, Mynämäki
Näin vertailu tehtiin:
– STT vertaili lukiopaikkansa syksyllä 2020 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja sekä keväällä ja syksyllä 2023 ylioppilastutkintonsa suorittaneiden yo-kokeiden tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja. Tarkastelussa oli mukana 346 lukiota.
– Vertailun laskentatapaa on muutettu keväällä 2022, koska ylioppilaskirjoitusten rakenne muuttui. Vertailuun on nyt laskettu kullekin kokelaalle keskiarvot äidinkielestä, parhaasta pitkästä aineesta ja kahdesta muusta parhaasta koetuloksesta sekä laskettu näistä koulukohtainen keskiarvo. Tarkastelussa on neljä koetta, koska osa tutkintonsa suorittavista tekee sen vanhalla neljän pakollisen kokeen rakenteella. Erilaiset vertailuluvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.
– Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden opintotulokset ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.
– STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan eri opettajat antavat arvosanansa itsenäisesti.
– Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.
– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.