Suomen itsenäisyyden juhlarahasta Sitra analysoi taannoisessa raportissaan tulevaisuuden megatrendejä: kiihtyvällä tahdilla kehittyvä teknologia, globaali ja arkinen keskinäisriippuvuus sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä kestävyyskriisi.
Teknologinen kehitys tulee seuraavien vuosikymmenien aikana muuttamaan melkein kaiken. Tärkeä kysymys on, miten tulevaisuuden yhteiskunnat uudistuvat.
Jääkö tuorein teknologia vain nuorten sukupolvien käyttöön vai tuleeko se mullistamaan koko yhteiskunnan? Päätöksentekijöillä on vastuu perehtyä asioihin siten, että parhaat teknologiset innovaatiot saadaan työskentelemään koko yhteiskunnan eduksi.
Globaalin keskinäisriippuvuuden kasvu jatkaa voimistumistaan. Suomi on ollut tämän kehityksen suuria voittajia, mutta arvaamaton tulevaisuus vaatii jatkuvaa ennakointia. On löydettävä uusia tapoja toimia muuttuvassa, kasvaneiden jännitteiden tulevaisuudessa.
Globalisaatioon liittyy keskeisesti myös ilmastonmuutos sekä rajalliset luonnonvarat. Tässäkin asiassa Suomella on valtava potentiaali olla hyötyjien puolella, kun rohkenemme tarttua mahdollisuuteen.
Sitran megatrendiraportin lisäksi parin viikon sisällä on julkaistu kaksi muuta merkittävää ja riippumatonta arviota Suomen tilasta ja tulevaisuudesta.
Hallituksen talouspolitiikan linjaa arvioiva Talouspolitiikan arviointineuvosto piti raportissaan Suomen finanssipolitiikan linjaa melko onnistuneena. Arviointineuvoston mukaan talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä julkistalouden alijäämän saattamiseksi kestävälle tasolle. Hallituksen tavoitetta kustannuskilpailukyvyn alentamisesta pidetään myös oikeansuuntaisena. Kritiikkiä tuli keinoista.
Tällä viikolla julkaistu OECD:n maaraportti antoi useita kehittämisehdotuksia, mutta tuki hallituksen työlinjaa. Raportti ehdottaa muun muassa työn verotuksen keventämistä ja verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta välillisen verotuksen suuntaan. Työmarkkinoiden joustavuutta tulisi lisätä. Uusia koulutusleikkauksia tulee välttää.
Koulutuksen osalta maaraportti esittää muun muassa, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kannustettaisiin yhteistyöhön yritysten ja erityisesti start-up-yritysten kanssa.
Tällaisia suunnitelmia on myös hallituksen kärkihankkeessa innovaatioiden kaupallistamiseksi. Ammatillisen koulutuksen reformiin evästyksenä todettiin, että yleisiä taitoja myös ammatillisessa koulutuksessa on vahvistettava.
Raportit antavat tukea, mutta myös sopivasti haastavat vaikeana avautuvassa keväässä. Tärkeää on keskittyä isoon kuvaan. Jokainen säästö ja vanhaa maailmaa haastava uudistus voidaan kyllä ampua alas yksi kerrallaan, mutta ”ei” ei vie meitä eteenpäin.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on opetus- ja kulttuuriministeri (kok.).