Vatikaanissa katolisen kirkon kardinaalit saivat torstaina valittua uuden paavin johtamaan maailman toista miljardia katolilaista. Valinnan merkiksi Sikstuksen kappelin savupiipusta tuprusi noin kello seitsemältä Suomen aikaa valkoista savua. Heti sen jälkeen kun tieto valinnasta tuli, Pietarinkirkon kelloja alettiin soittaa uuden paavin kunniaksi. Kardinaalikollegion vanhin siirtyi parvekkeelle ja julisti vanhan tradition mukaan kaikille Habemus papam, eli Meillä on paavi.
Kardinaalien valittu on yhdysvaltalainen Robert Francis Prevost, 69, joka ottaa paavinimekseen Leo XIV:n. Chicagosta syntyjään oleva paavi oli läheinen edesmenneen paavi Franciscuksen kanssa. Hän on toiminut vuosia lähetyssaarnaajana Perussa.
Kardinaaliksi Prevost nimitettiin toissa vuonna.
Ensimmäisessä puheessaan uusi paavi korosti rauhan ja siltojen rakentamisen merkitystä maailmassa.
– Rakentakaamme siltoja vuoropuhelun ja kohtaamisen välityksellä. Tulkaamme yhdeksi ihmisinä, aina rauhassa, paavi sanoi.
Kuukausi sitten julkaistussa haastattelussaan Prevost muistutti, että kirkolla on edessään paljon työtä.
– Emme voi pysähtyä tai kääntyä takaisin. Meidän on katsottava, millainen pyhä henki haluaa kirkon olevan tänään ja huomenna. Huomisen maailma, jossa kirkonkin on elettävä, ei ole samanlainen kuin maailma kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten, hän korosti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump onnitteli historian ensimmäistä amerikkalaista paavia pian valinnan jälkeen.
– Onnittelut kardinaali Robert Francis Prevostille, joka nimettiin juuri paaviksi. On suuri kunnia, että hän on ensimmäinen yhdysvaltalainen paavi. Suuri kunnia maallemme. Odotan innolla paavi Leo XIV:n tapaamista. Siitä tulee hyvin merkityksellinen hetki, Trump kirjoitti omassa Truth Social -palvelussaan.
Tuhannet odottivat valintaa Vatikaanissa
Tuhannet ihmiset olivat seuranneet konklaavin äänestyksiä Pietarinaukiolla Vatikaanissa. Konklaavissa paavista äänesti 133 kardinaalia, joista kahden kolmasosan oli annettava tukensa samalle ehdokkaalle. Ensimmäinen äänestys pidettiin keskiviikkoillalla.
Paikalle saapuneita ei olisi häirinnyt, vaikka äänestykset olisivat venyneet pitempäänkin.
– En halua, että he pitävät kiirettä. Kestäköön vain, kunhan tekevät oikean päätöksen, kiteytti Kanadasta konklaavia seuraamaan saapunut Barbara Mason, 50.
– Haluaisin, että he valitsisivat maltillisen konservatiivin, sanoi puolestaan Ranskasta saapunut pyhiinvaeltaja, joka esittäytyi vain Augustiniksi.
Yhdysvaltalaisella turistilla Colter Sikoralla, 37, oli selkeä näkemys.
– Haluan jonkun, joka on pyhä, mutta jolla on karismaa, kuten paavi Franciscus. Henkilön, jota voi arvostaa ja seurata johtajana.
Konklaavin kesto on vaihdellut
Ennen Sikstuksen kappeliin sulkemistaan keskiviikkona kardinaalit kokoontuivat yhteiseen messuun Pietarinkirkossa. Kardinaalikollegion dekaani Giovanni Battista Re sanoi messussaan, että kardinaalien tulee valinnassaan ennen kaikkea huomioida kirkon yhtenäisyys. Battistan mukaan uusi paavi aloittaa työnsä vaikeassa historian käännekohdassa.
Dekaanin mukaan paavin valinnalla on siksi aivan erityistä merkitystä ja kardinaalien olisi pantava sitä tehdessään henkilökohtaiset painotuksensa syrjään.
Keskiajalta lähtien järjestetyn konklaavin kesto on historiallisesti vaihdellut, eikä etukäteen voida varmuudella tietää, kuinka pitkään uuden paavin valinta kestää. Edeltävät kaksi paavia valittiin kahden päivän äänestämisen jälkeen. Historiallinen ennätys on 1200-luvulla järjestetty Gregorius X:n valinta, joka kesti lähes kolme vuotta.
Kirkon yli 250 kardinaalista vain 133 osallistui konklaaviin, sillä vain alle 80-vuotiaat kardinaalit ovat äänioikeutettuja.