Kätilö ja sairaanhoitaja Tuulia Aula on laittanut kroppansa niin tikkiin, että hän pääsi juhlimaan bikinifitnessin kultamitalia Lahden SM-kisoissa.
169-senttisten sarjassa kilpaileva Aula juhli SM-kultaa toista kertaa. Saavutus olisi suuri kenelle tahansa, mutta erityisesti kolmivuorotyöntekijälle SM-kulta on erityinen saavutus.
– Keväältä olen jatkanut kisakautta, niin saa olla ylpeä, että kroppa ja mieli ovat kestäneet tähän asti, Aula sanoi STT:lle sunnuntain kisan jälkeen.
– Välillä mietin, että minkälaista se dieettaaminen olisi, jos olisi päivätyö eikä kolmivuorotyö, missä rytmi muuttuu ihan koko ajan.
Elämäntyyli vaatii paljon, muttei ole mahdotonta. 29-vuotias Aula osoittaa tämän korkeimmalla tasolla, sillä hän voitti tänä vuonna bikinifitnessin overallissa eli kaikkien pituusluokkien yhteiskilpailussa EM-kultaa.
– Uskoin itseeni, ja se oli tavoite, että voittaisi EM-kultaa. Kun voitti vielä sen overallin, niin vaikka siitä on puoli vuotta, se tuntuu edelleen hullulta, kun sen sanoo ääneen.
Tänä vuonna SM-kultaa bikinifitnessin yhteiskilpailussa kaappasi Venla Vierto.
"Rajujakin tarinoita"
Oululainen Aula harrasti nuorena pitkään yleisurheilua, nimenomaan lyhyen matkan juoksua ja korkeushyppyä. Kun yleisurheilu jäi yläasteikäisenä pois Aulan elämästä, vanhemmat kannustivat salitreenin aloittamiseen.
– Sitten jossain vaiheessa kiinnostuin fitnessurheilusta ja hankin itselleni valmentajan.
Fitnessurheilijan harjoitteluun sisältyy ensin treenijakso ja sitten kisadieetti. Aula sanoo tekevänsä salitreeniä neljästä viiteen kertaan viikossa, aerobista harjoittelua kisadieetillä lähes päivittäin jossakin muodossa ja vielä poseerausten harjoittelua.
Myös tarkka ja kurinalainen ruokavalio vie oman aikansa. Vaikeimmaksi osuudeksi Aula sanoo kisaan valmistutumisessa ison energiavajeen.
– Mieli alkaa olla herkillä, kun et ole enää niin normaalissa tilassa. Kisadieetin aikana kaikki alkaa tuntua haastavammalta.
Fitnessurheilussa arvostellaan urheilijan kehoa. Kaikille kehon äärimmilleen vievä laji ei sovi.
– Varsinkin jos on jotain syömishäiriötaustaa tai jotain mielenterveysongelmia, niin ei varmasti ole oikea laji. Kun kisakaudella vedät itsesi tosi pieneen kehonkoostumukseen ja silmäkin tottuu sille, niin voi olla aika shokki, kun pitäisi palata normaaliin kehonpainoon.
Mahdollisuus vuoden urheilijaksi
Suomi on yksi fitnessurheilun kärkimaita. Syiksi menestykseen Aula näkee valmennuksen hyvän tason.
– Taustalla on varmaan myös suomalainen sisukkuus, että tehdään kovasti ja pitkäjänteisesti töitä. Tämä ei ole sellainen laji, että treenaat vuoden ja sitten sinusta tulee maailmanmestari.
Fitnessurheilu lisättiin hiljattain Urheilutoimittajain liiton lajilistalle, mikä tarkoittaa, että jatkossa fitnessurheilijat voivat nousta ehdolle vuoden urheilijaksi.
– Kyllähän se tuo sellaista, että ollaan oikeasti urheilulaji siinä missä muutkin lajit, vaikka tässä ei nyt sinänsä arvostella sitä fyysistä suoritusta.
Toki lavalla poseeraaminen ja lihaksien jännittäminen pitkäksi aikaa on itsessään kova suoritus, mikä näkyy siinä, kun kilpailijoiden huippukunnossa olevat kropat tärisevät lavalla.
SM-kullalla Aula lunasti paikkansa kuuden viikon päästä kisattaviin MM-kisoihin, jossa tavoitteet ovat selvät.
– Arvokisamitalia MM-kisoista lähden hakemaan.
---
Juttua korjattu 6.10. kello 14.40: Tuulia Aula tekee viikossa neljästä viiteen salitreeniä, ei kolmea salitreeniä.
