Kasvihuoneessa tuotettuja mansikoita saataneen jo vapuksi, ja nyt myös pelkällä luonnonvalolla kasvaneita vihanneksia on saatavilla, kertoo maatalouden neuvonta- ja kehittämisjärjestö Pro Agria tiedotteessa.
Kevätkylvöt pääsevät Suomessa jatkumaan pääsiäisen kylmien säiden ja sateiden aiheuttaman tauon jälkeen. Pro Agrian kehityspäällikkö Sari Peltonen kertoo STT:lle, että kylvöt aloitettiin tänä vuonna jopa tavallista aiemmin. Kylvöt pääsevät hänen mukaansa vauhtiin Etelä-Suomessa äitienpäivän tienoilla ja muualla Suomessa toukokuun lopulla sään lämmetessä.
Sokerijuurikas nostaa suosiotaan
Erityisen suosittu viljeltävä tänä vuonna on Peltosen mukaan ollut sokerijuurikas. Syy suosiolle on hänen mukaansa sen pärjääminen vaihtelevissa sääoloissa.
Peltosen mukaan myös kevätrypsin, herneen ja kauran viljely on paikoitellen nousussa.
– Hernettä on viljelty parin viime vuoden aikana ihan ennätysmääriä. Tuntuu, että kiinnostus säilyy, hän kertoo.
Kaura puolestaan on nostanut suosiotaan erityisesti Pohjois-Suomessa ja kevätrypsi Pohjanmaalla.
Tiedotteen mukaan härkäpavun ja rehuohran viljelyn suosio on laskussa.
Viljelymuutokset ovat aikaisempiin vuosiin verrattuna Peltosen mukaan kuitenkin hyvin pieniä.
Uusia perunoita koulujen päättäjäisiin
Pro Agrian mukaan sade oli tarpeen kuivuneille pelloille sekä syyskasveille ja monivuotisille kasveille, kuten nurmelle ja kuminalle.
Viileä jakso ja yöpakkaset viivästyttivät kuitenkin avomaan tuotantoa sekä perunan kehitystä.
– Toiveissa on saada uusia perunoita tarjolle koulujen päättäjäisiin, tiedotteessa sanotaan.
Tiedotteen mukaan syysviljojen ja nurmien kevätlannoitukset sekä peltojen tasausmuokkaukset ehdittiin tehdä jo ennen sateita. Sään ollessa poutainen kylvöjä päästään jatkamaan.
Iso osa syysöljykasvialasta tuhoutui
Noin 10–30 prosenttia syysöljykasvialasta tuhoutui viime talvena. Pohjanmaalla luku oli jopa 50–70 prosenttia alasta. Pro Agrian mukaan syysviljojen ja -öljykasvien talvehtiminen onnistui Suomessa kuitenkin lähtökohtaisesti hyvin.
Rypsin riesana yleisesti ottaen ovat Peltosen mukaan tuholaiset.
– Rypsi ja rapsi ovat hyvin epävarmoja viljeltäviä, Peltonen kertoo.
Tiedotteen mukaan syyskylvöisten kasvien osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on pieni, noin 5 prosenttia.