Etelä-Pohjanmaan museo etsii tietoja Östermyran eli Törnävän kartanon aikaisista huone- ja puutarhakasveista sekä niihin liittyvistä muistoista.
Museossa uskotaan, että kartanon kasveja on voinut siirtyä paikallisiin koteihin ja puutarhoihin yhdessä niiden tarinoiden kanssa.
– 1800-luvulla kasveillakin oli omat muotivirtauksensa aivan kuten vaatteilla. Kun uusia kasveja tuli, vanhoja annettiin pois. Niitä on varmasti siirtynyt esimerkiksi työntekijöille, Seinäjoen museoiden vs. intendentti Riikka Kaivola-Häyry kertoo.
Kaivola-Häyryn mukaan erityisesti huonekasveista saatettiin jakaa pistokkaita eteenpäin.
– Kasveista todennäköisesti on ainakin muistoja, sillä tieto niiden alkukodeista säilyy yleensä pitkään.
Kaivola-Häyry tietää tämän myös omasta kokemuksestaan. Hänellä kasvaa kotonaan Porin Ahlaisista peräisin oleva lukinlilja, jonka juuret ulottuvat 1800-luvun alun kartanomiljööseen.
– Se ei ole mikä tahansa marketista ostettu kasvi. Sillä on tarina, ja siksi se on minulle merkityksellinen.
Lukinlilja kukkii Kaivola-Häyryn kotona joka kevät.
– Se tuoksuu ihanalle. Aina kun avaan kotioven, se ihana tuoksu tulee vastaan.
Museosta toivotaan, että ihmiset ottaisivat yhteyttä, jos heidän kodeissaan tai puutarhoissaan kasvaa kartanosta lähtöisin olevia kasveja.
– Minuun voi olla suoraan yhteydessä vaikkapa sähköpostilla, riikka.kaivola-hayry@seinajoki.fi. Otamme mielellämme vastaan koko tarinan juuri sellaisena kuin sen on itse kuullut.
Kasvimuistojen kerääminen liittyy suunnitelmaan perustaa museopuutarha Etelä-Pohjanmaan museoalueelle Liinamaan talon, apteekin että Puistolan yhteyteen.
– Tiedämme esimerkiksi, että kartanossa on ollut kolme palmua. Saksasta on tuotu tänne useita puita, daalioita ja ruusuja. Haluaisimme tietää, kuinka monipuolinen puutarha täällä on ollut ja millaisia huonekasveja kartanossa kasvatettiin.
Törnävän kartanon puutarhaa pidettiin aikanaan niin näyttävänä, että Sakari Topeliuskin kirjoitti siitä ihastuneeseen sävyyn.
