Kä­si­työ­kir­ja jota viedään käsistä – Vaa­sa­lai­nen An­na-Mai­ja Bäckman osal­lis­tui su­per­suo­sioon yl­tä­neen kirjan tekoon

Kirjan kustantaja näkee kulttuuriperintöön liittyvien ilmiöiden olevan kovassa nosteessa.

Vaasalainen Anna-Maija Bäckman yllättyi ja ilahtui toimittamansa kirjan suosiosta.
Vaasalainen Anna-Maija Bäckman yllättyi ja ilahtui toimittamansa kirjan suosiosta.
Kuva: Gunnar Bäckman
VAASA

Vaasalainen Anna-Maija Bäckman on toimittanut yhdessä Marketta Luutosen kanssa uunituoreen käsityökirjan korsnäsinpaidoista.

Kirja ilmestyi ruotsiksi huhtikuussa ja yhdistetty suomen- ja englanninkielinen versio toukokuussa, ja siinä on artikkeleita usealta eri kirjoittajalta.

Kirjan toinen kustantaja Korsnäsin kotiseutuyhdistys ja kirjan toimittajat uskoivat, että kirja korsnäsinpaidoista voisi kiinnostaa.

Vastailmestynyt kirja onkin mennyt todella hyvin kaupaksi. Ruotsinkielisestä versiosta otetaan parhaillaan toista painosta.

Suosion syyt

– Korsnäsinpaitaa on aika jännä tehdä, koska osa paidasta kudotaan ja osa virkataan. Se on erikoista, Bäckman valottaa suosion syytä.

Hän toimi ennen eläköitymistään Pohjanmaan ruotsinkielisen kotiteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtajana. Luutonen on käsityökulttuuriin erikoistunut tutkija ja filosofian tohtori.

"Kulttuuriperintö kiinnostaa ihmisiä tällä hetkellä tosi, tosi paljon."
Anna-Leena Palomäki
Kustantaja

Toinen syy suosioon on Bäckmanin mukaan paidan pitkä historia ja perinne, jotka kiinnostavat käsityöihmisiä. Ensimmäiset korsnäsinpaidat tehtiin Korsnäsissä 1850-luvulla.

– Muodin vaihtelut eivät ole juuri vaikuttaneet paitaan, paitsi että välillä on tehty pidempiä puseroita ja välillä lyhyempiä, Bäckman sanoo.

Ei yhtä oikeaa
mutta jotain pysyvää

Paidoissa ja niiden kuvioissa on ehkä yllättäen kuitenkin erilaisia muunnelmia.

– Ei ole vain yhtä oikeaa korsnäsinpaitaa, Bäckman painottaa.

Mutta jotain pysyvää on.

Korsnäsinpaidat kudottiin alun perin miehille juhlapuseroiksi 1850-luvulla Korsnäsissä. Naisille tarkoitettuja paitoja alettiin kutoa hieman myöhemmin. Suunnittelijaa ei tunneta ainakaan vielä.
Korsnäsinpaidat kudottiin alun perin miehille juhlapuseroiksi 1850-luvulla Korsnäsissä. Naisille tarkoitettuja paitoja alettiin kutoa hieman myöhemmin. Suunnittelijaa ei tunneta ainakaan vielä.
Kuva: Gunnar Bäckman

– Aina on niin, että paidan virkatussa osassa on punainen pohjaväri, ja neulotussa osassa väripohja on aina luonnonvalkoinen.

Lisäksi paidan kaikki reunat kuten hihansuut ja miehustan ala- ja yläosat ovat aina virkattuja, ja neulotut osat ovat aina niiden välissä.

Samanlainen rytmitys löytyy Jussi-paidasta, jonka esikuvana korsnäsinpaita on Marketta Luutosen mukaan ilmeisesti toiminut.

Tanssivat tytöt ja muita
peruskuvioita

Puseron kuvioinneista löytyy vaihteluita. Niitä on kerätty koosteeksi kirjan loppuun.

– Usein ajatellaan, että tanssivien tyttöjen kuvio täytyy korsnäsinpaidassa aina olla. Mutta niin ei ole. On paitoja, joissa sitä ei ole ollenkaan, Bäckman sanoo.

Tanssivat tytöt on ainoa ihmisfiguuri, joka paidan kuviokokoelmista löytyy.

Kirjan kuvituksessa mallin Maria Manfollkin yllä on vanha korsnäsinpaita Korsnäsin kotiseutumuseon kokoelmista. Kornäsinpaidasta on myös villatakkimalli. Tässä se on kirjan kuvituksessa Rebecca Bäcklundin päällä. Korsnäspaita -kirjan valokuvista pääosan on valokuvannut Anna-Maija Bäckmanin puoliso, valokuvaaja Gunnar Bäckman.
Kirjan kuvituksessa mallin Maria Manfollkin yllä on vanha korsnäsinpaita Korsnäsin kotiseutumuseon kokoelmista.
Kirjan kuvituksessa mallin Maria Manfollkin yllä on vanha korsnäsinpaita Korsnäsin kotiseutumuseon kokoelmista.
Kuva: Gunnar Bäckman

– Juoksevan koiran kuvio on myös aika tavallinen kuten ristit ja vinoneliötkin.

Bäckman on kirjoittanut kirjan loppuosaan neuleohjeita. Korsnäsipaidan valmistustaito kuuluu Unescon kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

– Aloittelijan kannattaa aloittaa vanhimmista malleista, sillä ne olivat yksinkertaisempia. Myöhemmin kuvioinnit monimutkaistuivat, Bäckman kertoo ja muistuttaa, että ohjeita saa ja voi aina soveltaa omaan käyttöön.

Vöyrilläkin oma paita,
Vaasalla ei

Korsnäsinpaitaa vastaavaa, Vaasaan selkeästi liittyvää villapaitaa ei Bäckmanin mukaan historiasta löydy.

Mutta nykypäivästä niitä löytyy yllättäen kaksikin, jos sellaisiksi ajattelee Strömsö- ja Merenkurkku -villapaidat.

Molemmat on suunnitellut Lee Esselström, ja Merenkurkku-paidan yhteistyössä Österbottens hantverk rf:n kanssa.

– Vöyrillä on oma perinnepaita. Ne kudottiin aiemmin usein puuvillalangasta. Samoin Pirttikylästä löytyy oman mallinen paita, Bäckman kertoo.

Kulttuuriperintö
nosteessa

Kirjan toinen kustantaja Korsnäsin kotiseutuyhdistyksen ohella on vaasalainen kustantamo Scriptum. Sen kustannusjohtaja Anna-Leena Palomäki päätti ilmoittaa Korsnäsinpaita -kirjan Vuoden käsityökirja -kilpailuun toukokuussa. Kirja pääsi kilpaan mukaan.

Palomäki on asiasta iloinen, samoin kuin kirjan kovasta myynnistä.

– Kulttuuriperintö kiinnostaa ihmisiä tällä hetkellä tosi, tosi paljon, hän kertoo.

Suomalainen ja suomenruotsalainen käsityö kiinnostaa ulkomaita myöden. Palomäki on saanut kirjatilauksia eri puolilta maailmaa.

– Etelä-Korea, Hollanti, Saksa, Yhdysvallat. Eniten ulkomaan tilauksia tulee Ruotsista ja Norjasta. Siitä on kiittäminen Anna-Maija ja Riittaa, jotka pitävät pohjoismaissa korsnäsinpaitaan liittyviä kursseja paikan päällä, Palomäki kertoo.

Taitoliiton järjestämässä Vuoden käsityökirja -kilpailussa jaetaan sekä raadin valitsema Vuoden käsityökirja että yleisön suosikki. Omaa suosikkikäsityökirjaa voi äänestää 17.8.2026 saakka Taitoliiton kotisivuilla. Voittajat julkistetaan Käsityögaalassa 26.8.2026.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä