Kä­si­huuh­de­ku­lu­tus­lu­vut pal­jas­ta­vat: Sai­raa­lois­sa kädet pestään hu­ti­loi­den

Oulun yliopistollisen sairaalan sairaanhoitaja Sari Ahokas pesee käsiään. Hygieniahoitaja Helena Ojanperä (oik) katsoo kellosta aikaa ja kirjaa havainnon sairaalan järjestelmään. Kuvat: Jukka Leinonen
Oulun yliopistollisen sairaalan sairaanhoitaja Sari Ahokas pesee käsiään. Hygieniahoitaja Helena Ojanperä (oik) katsoo kellosta aikaa ja kirjaa havainnon sairaalan järjestelmään. Kuvat: Jukka Leinonen

Yliopistosairaaloiden lääkärit pitävät edelleen heikosti huolta omasta käsihygieniastaan.

Huono käsihygienia eli riittämätön käsien pesu ja käsihuuhteen käyttö voivat olla uhka jopa potilasturvallisuudelle.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) vuoden 2016 aikana kirjattujen havaintojen mukaan lääkäreistä reilut kolmannes jätti käsihuuhteen käyttämättä kokonaan.

Lähes saman verran käytti huuhdetta liian lyhyen aikaa eli huuhdetta hierottiin käsiin alle 20 sekuntia.

– Lääkäreiden tilanne on yksinkertaisesti surkea, infektiolääkäri Hannu Syrjälä Oulun yliopistollisen sairaalaan infektioiden torjuntayksiköstä sanoo.

Sairaanhoitajien käsihygienia toteutuu lääkäreitä paremmin, joskin parannettavaa hoitajillakin riittää. Sairaanhoitajista vain kymmenen prosenttia jättää käsihuuhteen käytön kokonaan.

Yliopistosairaaloissa käsihygienian toteutumista voidaan seurata monella tavalla. Yksi mittari on tilastoida sitä, miten paljon käsihuuhdetta kuluu.

Yliopistosairaaloiden viime vuoden tilastot kertovat, että käsihuuhdetta kuluu aivan liian vähän.

Vuoden 2016 tilaston mukaan vähiten käsihuuhdetta tuhatta hoitopäivää kohden kului Helsingin seudun yliopistollisessa sairaalassa (Hyks), jossa huuhdekulutus oli 54 litraa tuhatta hoitopäivää kohden.

Eniten huuhdetta käytettiin Tampereen yliopistosairaalassa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Taysissa huuhdetta kului 68 ja Oyissa 67 litraa tuhatta hoitopäivää kohden.

– Kun huuhdetta tarvitaan ennen ja jälkeen potilaskosketuksen, yksistään Oysin aamuvuoron aikana huuhdetta pitäisi kulua jopa 330 litraa tuhatta hoitopäivää kohden. Nyt kulutus on kaukana siitä, mitä sen tulisi olla, Syrjälä lisää.

Jotta käsihuuhteen käytöllä olisi myönteinen vaikutus infektioiden vähenemiseen, käsihygienian pitäisi toteutua sairaaloissa vähintään 75 prosenttisesti.

Lääkäreiden käsihygieniaa selittää osin luulo siitä, että asiat tehdään oikein. Sairaaloiden työntekijät voivat ajatella toimivansa oikein, mutta kun asiaa aletaan tutkia tarkemmin, käy ilmi että käsihuuhteen käytössä on puutteita.

Hannu Syrjälä kertoo Australiassa tehtyyn tutkimukseen, jossa seurattiin salaa lääkäreiden käsidesin käyttöä neljän viikon ajan.

Kun lääkärit arvioivat itse, miten hyvin käsihygienia toteutui, he kertoivat käyttävänsä huuhdetta 70 prosenttisesti oikein.

– Todellisuudessa ennen potilaskosketusta käsihygienia toteutui alle 10 prosentissa tapauksista.

MINNA AKIMO

-
Ilmoita asiavirheestä