22-vuotias eteläpohjalaisnainen on työskennellyt ravintola-alalla vasta pari vuotta, mutta suunnittelee jo alan vaihtoa.
Nainen vastasi Ilkka-Pohjalaisen kyselyyn, jossa tiedusteltiin työntekijöiden kokemuksia ravintola-alalta. Ravintola-ala kärsii työvoimapulasta, ja toimitus halusi selvittää syitä ilmiön taustalla. Juttuun haastateltujen henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.
Nainen kertoo työskennelleensä kahdella eri grillillä. Hänen mukaansa työskentely on ollut uuvuttava kokemus.
Syitä alaan väsymiseen ei tarvitse kauaa miettiä.
– Rankkaa työtä, taukoja ei ehdi pitää, palkka on huono. Ei ehdi syömään, juomaan eikä vessaan, nainen luettelee.
Osa huonoista kokemuksista liittyy työpaikkojen olosuhteisiin. Kesällä grillissä työskennellessä voi tulla todella kuuma, mutta kiireen takia kuumasta keittiöstä ei välttämättä silti voi poistua välillä viilentymään. Talvella taas kylmä pakkasilma tulee naisen mukaan grillin luukusta sisään.
– Minusta työolot eivät ole inhimilliset.
Vuoroja liikaa tai liian vähän
Grilleillä toivotaan usein nopeaa palvelua, joten työntekijän pitäisi olla ripeä.
– Joka suuntaan pitäisi olla venymässä.
Myös työn järjestelyissä olisi naisen mielestä parantamisen varaa.
– Saattaa käydä niin, että vuoroja ei ole, tai sitten samana päivänä pitää tehdä monta vuoroa eikä hengähdystaukoja ole.
Kiire johtuu usein siitä, että työntekijöitä on vuoroissa liian vähän. Vuorojen epätasaisuuden vuoksi palkka voi vaihdella paljon.
– Välillä muutamassa viikossa voi saada pari sataa. Sillä ei hirveästi maksella mitään.
Kaikki naisen huonot kokemukset eivät liity mitenkään työnantajiin.
Hänen mukaansa osa asiakkaista käyttäytyy grillien työntekijöitä kohtaan hyvinkin asiattomasti.
Asiakkaita käy grilleillä paljon iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.
– Ihmiset tulevat grillille baareista humalassa. Välillä tulee tosi törkeitä kommentteja. Ruokia on heitelty työntekijöiden päälle, on syljetty, nainen kertoo.
Naisen mukaan asiakkaiden käyttäytyminen tekee työntekijöiden olon turvattomaksi, etenkin jos töitä joutuu tekemään yksin.
Käsi paloi, esimies haukkui
Toinen Ilkka-Pohjalaisen haastattelema ravintola-alalla työskentelevä nainen on myös Etelä-Pohjanmaalta. Hän ei suunnittele alan vaihtoa, mutta kertoo hiljattain vaihtaneensa työpaikkaa alan sisällä.
35-vuotiaan pikaruokaravintolassa työskentelevän naisen mukaan työntekijöiden suuri vaihtuvuus tekee työstä stressaavaa.
Hänen mukaansa alalla on paljon nuoria, jotka eivät välttämättä suhtaudu vakavasti esimerkiksi sairauslomiin ja sovittuihin työvuoroihin.
– Työhön liittyvää vastuuntuntoa ei vielä kaikilla nuorilla ole, joten muut työntekijät joutuvat joustamaan.
Edellisen työpaikan esimies oli saanut "saikuttavista" työntekijöistä tarpeekseen, ja kyttäsi jokaista vuoron vaihtoa. 35-vuotiaan naisen mukaan työpaikalla vallitsi pelon ilmapiiri. Lopulta työntekijän mitta tuli täyteen, ja hän hakeutui toiseen työpaikkaan.
– Pahin tilanne oli, kun poltin töissä käteni ja jouduin sairaalaan. Esimies soitti perääni ja haukkui minut, kun hänen vapaansa peruuntui.
Nykyisessä työpaikassaan 35-vuotias kertoo viihtyvänsä, vaikka kiire vaivaa sielläkin. Myös alan pieni palkka saa naiselta pyyhkeitä. Esimerkiksi lauantailisiä alalla ei ole.
– Palkka on tavattoman pieni, joten kaikki vuorot on otettava mitä irti lähtee.
Yrittäjien tietämättömyys harmittaa
45-vuotias mies on työskennellyt eri à la carte- ja lounasravintoloissa 25 vuotta. Miehen mukaan ala on muuttunut hänen työuransa aikana merkittävästi, eikä hyvään suuntaan.
– Nykyään panostetaan lähinnä tehokkuuteen, ja ahneus on lisääntynyt ja levinnyt myös pieniin yrityksiin.
Vielä parikymmentä vuotta sitten ravintoloita perustettiin miehen mukaan "rakkaudesta lajiin". Nyt monen omistajan mielessä on lähinnä toive nopeasta rikastumisesta, työntekijöiden kustannuksella.
– Alalle on tullut paljon yrittäjiä ja omistajia, joilla ei ole mitään käytännön kokemusta alalta, eikä heillä on ole mitään tietämystä siitä, mitä työskentely keittiössä vaatii. Ajatellaan, että ruoka vain "tulee", eikä siinä tarvitse tehdä mitään.
Miehen mukaan yrittäjien tietämättömyys alasta johtaa siihen, ettei työntekijöitä kuunnella eikä heidän mielipiteitään oteta huomioon.
– Palavereissa luvataan, että tauot saa pitää. Käytännössä tauolle ei pääse, koska tauottajaa ei ole.
Jatkuva kiire vaikuttaa terveyteen
45-vuotiaalla on oma näkemyksensä alalla vallitsevasta työvoimapulasta.
– Tekijöitä varmaan olisi, mutta kun työsuhteita tehdään, luvataan 20 työtuntia viikossa. Kuka sillä tulee töihin, siis osaava ihminen? Sopimukset ovat ihan naurettavia.
Liian pieniä tuntimääriä työntekijöille tarjoaa miehen mukaan myös hänen nykyinen työnantajansa.
– Ehkä se näyttää tilastoissa hyvältä, ja näytetään isommalta työllistäjältä, kun listoilla näyttää olevan paljon väkeä. Ammattilaisia tällaisilla tuntimäärillä on vaikea saada.
Mies miettii, että ehkä taustalla on haave "Amerikan-mallista", jossa jokaisen on tehtävä useaa työtä selviytyäkseen.
Työkuorma on iso. Työntekijät ovat väsyneitä. Joku on jatkuvasti sairauslomalla. Jatkuva kiire on miehen mukaan alkanut näkyä "paikkojen prakaamisena".
– Kun aloittelin alaa, tämä tuntui kivalta. Nyt olen alkanut ajatella, haluanko tehdä tätä eläkeikään asti. Sen verran hurjaksi on mennyt touhu.
Perehdytys unohtuu monelta työpaikalta
Moni muistaa ensimmäisen työpaikkansa koko loppuelämänsä.
Usein ensimmäisestä työpaikasta muistetaan myös, miten siellä ohjattiin uusia työntekijöitä.
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen tähdentää, että uuden työntekijän opastaminen ei ole pelkästään esimiehen, vaan koko työyhteisön asia.
– Tärkeää on myös se, miten perehdytys tehdään, että työtekijä tuntee itsensä tervetulleeksi työpaikalle, sanoo Pehkonen.
Kunnollisella opastuksella uusi työntekijä otetaan osaksi työyhteisöä. Hän näkee, minkälaiseen työpaikkaan on tullut, oppii paikan toimintamallit, ja tutustuu työkavereihin.
Jos nämä asiat eivät ole työpaikalla selvillä, voi olla, että koko työkulttuuri kaipaisi muutosta.
Mistä puutteellinen perehdytys sitten johtuu?
Pehkosen mukaan työpaikoilla vedotaan usein kiireeseen, kun oikeasti kyse on asenteista.
Joskus voi olla, ettei työpaikalla ole mietitty koko asiaa.
– Sellaiseen ei yleensä paneuduta, jonka merkitystä ei ymmärretä.
Pehkonen tunnistaa palvelualoilta ilmiön, jossa työpaikkaa pidetään ikään kuin ohikulkupaikkana nuorille työntekijöille. Tällainen työpaikka voi olla esimerkiksi pikaruokaravintola.
– Saatetaan ajatella, ettei uutta työntekijää tarvitse perehdyttää, koska hän on täällä niin vähän aikaa.
Pehkonen muistuttaa, että vaikka olisi etukäteen tiedossa, ettei työntekijä todennäköisesti jää työpaikkaan pysyvästi, häneen pitäisi silti suhtautua asiallisesti.
– Sen asenteen, että on tervetullut työntekijöiden joukkoon, pitäisi lähteä jo rekrytointitilanteesta.
Perehdytyksessä pitäisi ottaa huomioon uuden työntekijän tausta ja ikä.
– Monesti eri ikäiset ja eri taustoista tulevat ihmiset puhuvat hieman eri kieltä.
Nuorelle työntekijälle vanhojen työntekijöiden yksinkertaisina pitämät asiat voivat olla uusia. Erityisesti, jos kyseessä on ensimmäinen työpaikka.
Kehnosti toteutettu työtehtävien opastus voi saada työntekijän kokemaan, ettei häntä ja hänen tekemäänsä työtä arvosteta. Työterveyslaitoksen Irmeli Pehkosen mukaan on tärkeää, että uuttakin työntekijää arvostetaan, jotta hän oppii itsekin arvostamaan itseään ja tekemäänsä työtä.
– Työpaikalla ei saisi ruveta arvottamaan työntekijöitä sen mukaan, että he ovat "vain kesätyttöjä tai -poikia".
Pitkäaikaisia vaikutuksia työuraan
Hyvä perehdyttäminen auttaa uutta työntekijää kiinnittymään työyhteisöön. Uudella työntekijällä pitäisi olla matala kynnys kysyä tarvittaessa apua muiltakin kuin esimieheltään tai perehdyttäjältään, jos tämä ei ole paikalla.
Vieressä seisominen ja kokeneemman työntekijän seuraaminen ovat hyviä tapoja oppia työ, etenkin, jos ei yhteistä kieltä ole. Yhdessä päivässä harvoin pystyy sisäistämään kaikkia työtehtäviä, jos työpäivien sisältö vaihtelee. Tämänkin vuoksi on hyvä, jos uusi työntekijä kokee, että hänellä on lupa kysyä apua kulloinkin töissä olevilta.
Uuden työntekijän arvostamiseen kuuluu, että hänelle perustellaan kysyttäessä, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Myös uuden työntekijän mielipiteillä pitäisi olla merkitystä, ja niitä kannattaa kuunnella.
Työntekijällä pitäisi olla selkeästi tiedossa, mitä hänen odotetaan tekevän.
Jos kokemus ensimmäisestä työpaikasta ja perehdytyksestä on huono, sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia tulevaan työuraan ja siihen, miten työntekijä ylipäänsä suhtautuu työhön.
– Perehdyttämisen käytäntöjä olisi hyvä miettiä jokaisella työpaikalla.
