Ikäni, kahdeksankymmentä vuotta, olen asunut Karvasuon laidalla; rompinut, hiihdellyt, marjastanut, valokuvannut ja muistiinmerkinnyt kohteita tai tapauksia laajan suoalueen elinpiiristä. Olen ruokkinut sen siivekkäitä, etelälaidan peltoreunuksien metsäkauriita, ojinut ja raivannut harmaata rahkasammalnevaa metsämaaksi ja tuottoisaksi pelloksi.
Tunnen hyvin olosuhteet näillä alueilla, joita voin kutsua vaikkapa reviirikseni, ja kuulun viimeisen päälle Karvasuon arvostajiin!
Tiedossa oli, että tämän yli tuhathehtaarisen suoalueen pohjamaa eteläisiltä osiltaan on silttisavea, erinomaisen sopivaa peltomaaksi. Heräsi ajatus, että peltojen viereistä suota voitaisiin hyödyntää ensin turvetuotannossa ja sen jälkeen ottaa pohjat viljelysmaaksi.
Niinpä maanomistajat 1981 tekivät Vapon kanssa niinsanotun Karvasuon yleissopimuksen, joka tähtäsi siihen, että Vapo kuorisi turpeen hyötykäyttöön ja tuotannon jälkeen luovuttaisi alueen takaisin paikallisille maa- ja metsätalouteen. Sopimus sisälsi 521 suohehtaaria, josta Vapon omistukseen tuli 252, ja varausvuokrattuna 269 hehtaaria. Vapo ei käynnistänyt toimintaa heti, vaan piti aluetta varalla tulevaisuuden tuotantoa varten.
Aikakausi ja asenteet muuttuivat turpeenkäytölle tyrmääviksi. Karvasuon tulevaisuutta ohjaaviksi tulivat osayleiskaava, soidensuojelun täydennys ja maakuntakaava; lisäksi rauhoitusadressi, jossa yli tuhat allekirjoitusta ja arvovaltaisten henkilöiden käyntejä ympäristöministeriä myöten, jne…
Vuonna 2008 aloitettu YVA-menettely ei johtanut turvetuotantoon, sillä kovan vastustuksen kohdannut Vapo ei hakenut alueelle ympäristölupaa.
Äskettäin uutisoitiin yllättäen, että Osuuskunta Lumimuutos on hankkinut omistukseensa rauhoitustarkoituksessa Karvasuosta 276 hehtaaria, josta valtaosa kuului Vapo Terra Oy:lle!
Maanomistuksen kannalta Karvasuon reuna-alueet ovat maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta erityisen vaikeita; toimenpidekielto on ollut päällä viisitoista vuotta ja ainakin maakuntakaavan osalta jatkuu toistaiseksi. Reunametsien kunnostusojitukset on kielletty ja metsien hakkuut luvanvaraisia. Osayleiskaavassa Karvasuo on saanut merkin SL-2 eli luonnonsuojelualueeksi perustettavaksi rajauksin merkitty kohde.
Nyt, kun päänavaus on Osuuskunta Lumimuutoksen toimesta tehty, esitän, että ely-keskus ryhtyisi kiireesti käyvällä hinnalla lunastamaan luonnonsuojelualueeksi niitä suopalstoja, jotka ovat hajallaan Vapon entisten omistuksien välimailla yhtenäisen suojelukokonaisuuden saavuttamiseksi. Tiedossani on, että syntyvät kaupat ovat myyjälle verotonta tuloa!
Huomautan, että on jokseenkin ikävää, että toimenpidekieltoja ely kyllä on hanakasti jakanut, mutta lopullinen ratkaisu eli luonnonsuojelualueen perustaminen ei ole kokonaisen Karvasuon osalta edennyt!
Suojelualueen, kansallispuiston, perustaminen vakiinnuttaisi tilanteen erityisesti reuna-alueiden maa- ja metsätalouden toiminnan kannalta!
Pesämuna on nyt valmiina, ja toivon, että Karvasuo pian saisi osakseen arvoisensa menettelyn, eli Etelä-Pohjanmaan sydänalueelle on perustettava arvokas koko suoalueen käsittävä kansallispuistotasoinen rauhoituskohde tulevien sukupolvienkin ihailtavaksi ja nautittavaksi!
Jorma Mäki-Jussila
Seinäjoki