Sotkanpesän kesäteatterissa Kauhajoella pyörähtää juhannuksen jälkeen täysi pöhinä päälle, kun Ilkka Kylätaskun kirjoittama Mies, joka ei osannut sanoa ei saa ensi-iltansa 29. kesäkuuta. Näytelmän tuottaa Teatteri Kajo ja sen ohjaa Kari Mäki Sarvijoelta.
Mäen lisäksi tuotannossa on mukana jurvalaisille tuttuja harrastajanäyttelijöitä, Ari Elomaa Jurvasta ja Kati Ulukavak Laihialta.
– On tosi kiva tehdä pitkästä aikaa kesäteatteria, pääroolissa Aimona häärivä Elomaa kertoo.
Hän kertoo olleensa Sotkanpesän kesäteatterin lavalla noin 20 vuotta sitten ja se on jäänyt Elomaan mieleen. Elomaa on tehnyt useita rooleja takavuosina myös Jurvan teatterissa.
– Sotkanpesällä on hieno miljöö, on jäänyt pelkästään hyviä muistoja. Lisäksi Kajo on hoitanut markkinoinnin hyvin. Linja-autolasteittain on jo lippuvarauksia tehty, Elomaa tietää.
Elomaan mielestä parasta vastapainoa työlle
Elomaa lähti mukaan, kun pyydettiin.
– Elämäntilanteeni teki mukaan lähdön mahdolliseksi ja onkin tosi kiva pitkästä aikaa tehdä kesäteatteria.
Elomaan rooli Aimona, miehenä, joka ei osannut sanoa ei, on hänen mielestään kutkuttava ja mielenkiintoinen tehdä.
– Onhan se haastavaa opetella vuorosanoja, kun Aimon vastaukset ovat toisinaan vaan Niin tai Ahaa, Elomaa nauraa.
– Teatterin tekeminen on kuitenkin mukavaa, parasta vastapainoa työlle ja arjelle. Nyt vaan porukalla katsomaan, mitä kaikkea tapahtuukaan, kun mies ei osaa sanoa ei, hän vinkkaa.
Ohjaaja Mäki kuuntelee tyytyväisenä Elomaan tunnustusta, että teatteri on mukavaa. Se onkin Mäen yksi pääpointti tekemisessä.
– Olemme harrastajia kaikki eikä harrastusta saa tehdä hampaat irvessä. Tosissaan toki tehdään, mutta on hyvä, jos se on vielä mukavaakin, hän sanoo.
Mäki on tehnyt useita ohjaustöitä vuosikausien ajan, häneltä löytyy myös näyttelijäkokemusta niin harrastaja- kuin ammattiteattereista.
– Aika monena vuonna olen ajatellut, että olisikohan ohjaukset nyt tehty, mutta sitten taas löytää itsensä ohjaamasta, kun pyydetään, hän tunnustaa.
Mäki on mies, joka ei osaa sanoa ei
Vuosi toisensa jälkeen Mäki on löytänyt itsensä teatterin parista.
Onko se parasta vastapainoa arjelle?
– Työksenihän minä tätä teen, mutta toki antaa se itselle paljon, ei tähän muuten lähtisi. Tämän saman näytelmän ohjasin noin 15 vuotta sitten Teuvan Susipihalle, joten oli aika jännä tarttua samaan näytelmään, osin samoin näyttelijöinkin.
Löytyykö ohjaajasta vähän miestä, joka ei osaa sanoa ei?
– Ei kai, hän nauraa.
Sotkanpesän näyttelijäkaarti on talven mittaan kokoontunut kerran viikossa ja keväällä tahti on kiihtynyt kahteen kertaan.
– Välillä on hirvittänyt, että loppuuko aika kesken, mutta nyt näyttää jo hyvältä. Pääsimme pari viikkoa sitten sisätiloista kesäteatterille harjoittelemaan ja nyt asemoinnit ja kulut on helpompi näyttelijöidenkin hahmottaa. Luotan siihen, että viimeistään ensi-iltaviikolla paketti on pulkassa ja saadaan esittää hauska näytelmä katsojille, Mäki toteaa.
– Ja hei, muistakaa nyt lukea niitä vuorosanoja vielä, Mäki huikkaa porukallensa.
Katja Rantatulkkila
