Silmäilen vanhaa Ilkka-lehteä joulukuulta 2018 – ajalta jolloin perheemme muutti Seinäjoen Karhuvuoreen. Jutun otsikko toteaa: ”Seinäjoen valtuusto hyväksyi lisäbudjetin ja neljä asemakaavaa - Karhuvuoreen koulu 2020”.
Luulenpa että tuon otsikon perässä moni lapsiperhe omamme lisäksi päätyi hakemaan tonttia Karhuvuoresta, alueelta jonka neliöhinta oli Seinäjoen korkein. Tuolle koulun tontille rakentui myöhemmin päiväkoti joka vei koululle varatusta tontista puolet.
Helmikuussa 2024 päiväkodin viereiselle tontin puoliskolle alkoi ilmestyä oransseja keppejä, sen puusto poistettiin ja rakentaminen oli nähtävästi alkamassa. Vasta tässä vaiheessa rajanaapurissa olevan asunto-osakeyhtiön edustajille kerrottiin projektista.
Siten koko ympäröivä asuinalue sai kuulla, että keskeiselle paikalle Karhuvuorta olisi nousemassa monikansallisen pörssiyhtiön operoima päihde- ja mielenterveyskuntoutusyksikkö. Monella päiväkoti-ikäisen vanhemmalla meni aamupuurot väärään kurkkuun.
Naapuruston ohella myös ilmeisesti suurimmalle osalle kaupunkiympäristölautakunnan jäsenistöstä puheenjohtajaa myöten projekti tuli yllätyksenä. Tontin vuokrasopimus oli allekirjoitettu viranhaltijapäätöksellä. Samalla lupa-asiainlautakunnassa tapahtui kummia: Ensin lautakunta päätti äänestyksen jälkeen myöntää hankkeelle rakennusluvan, kuitenkin niin, että rakennustöitä tontilla ei saisi aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta.
Sitten seuraavassa kokouksessa listalla oli täysin sama asia, mutta siten, että lupa annettaisiin, vieläpä Seinäjoen kaupungin ottamalla riskillä! Äänestyksen jälkeen esitys hyväksyttiin.
Tätä kirjoittaessani kaivinkone on pyörinyt tontilla pari päivää. Ymmärtääkseni Vaasan hallinto-oikeudessa on useita prosessiin liittyviä valituksia eikä siten rakennusluvituksella ole täyttä lainvoimaa. Silti projektia edistetään kuin sitä kuuluisaa käärmettä pyssyyn, enkä oikein osaa sanoa että miksi? Miksi Seinäjoen kaupunki ottaa ison taloudellisen riskin edistäessään hanketta joka ei ole vakaalla juridisella pohjalla?
Vielä isompi mysteeri on, miksi kyseistä hanketta valmisteltaessa avoimuus ja omat periaatteet on heitetty romukoppaan? Seinäjoen kaupunkistrategiassa vuosille 2022-2029 todetaan: ”Kaupungin maapolitiikka on johdonmukaista, tasapuolista ja avointa.”
Toisaalta strategia toteaa, että ”asukaslähtöisyys on mukana kaikessa ajattelussa.”
Kevään lehtijutuissa on rakennettu narratiivia ”suvaitsemattomista karhuvuorelaisista”. Tämä mielikuva ei pidä paikkaansa. Vastaavanlainen yksikkö toimii alueella (ei toki päiväkodin aidan takana) ja näiden palveluiden tarpeellisuutta yhteiskunnassa ei kyseenalaisteta. Kyse on siitä, onko todella niin, että päihdekuntoutujien sijoittaminen päiväkotilasten kanssa samalle tontille on parasta mitä avaruuden pääkaupungilla on ko. yrityksille tarjota?
On selvää, että koko prosessi jättää harhaanjohtavan tonttimarkkinoinnin ja avoimuuden puutteen jäljiltä Karhuvuoreen katkeran maun suuhun kaupungin suunnalta. Kaupunginjohtajan strategiassa julistama lupaus: ”Seinäjoki haluaa olla asukkaittensa luottamuksen arvoinen” jää vielä Karhuvuoren osalta lunastamatta.
Tulevat kuukaudet ja vuodet näyttävät miten tätä luottamusta aletaan kuroa kiinni. Toisaalta on surullinen ajan kuva, että koulujen tilalle rakennetaan nyt päihde- ja mielenterveysyksiköitä.
Aki Ruotsala
kaupunginvaltuutettu (kd.) ja Karhuvuoren asukas
