Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Karhu raateli jo 2013 – Miksi tuhot kui­ta­taan vä­häi­si­nä?

Viittaan Pohjanmaan riistakeskuksen riistapäällikön Mikael Luoman Ylelle 26.8. antamaan haastatteluun. Siinä Luoma vähättelee karhun tekemiä vahinkoja täällä Etelä-Pohjanmaan alueella, ja korostaa eritoten sitä, ettei ihmisvahinkoja ole tullut.

Olemmeko me Alavudella, Ähtärissä, Soinissa ja Lehtimäellä koeihmisiä? Pitääkö jonkun loukkaantua uudestaan, ennen kuin alueelle myönnetään kaatolupia?

Vuonna 2013 karhu raateli lenkkeilijää Töysässä. Henki säästyi, mutta kenelle seuraava arpa osuu kohdalle?

Kun valtio on halunnut höllentää suurpetojen metsästystä, niin mitä tekee riistakeskus? Aina löytyy pykälä tai riistapäällikön ajatus, ettei lupia tarvitse myöntää.

Luvat evätään, ja vahingon sattuessa virkamiehet nostavat kädet pystyyn ilman vastuunkantoa. Alavus–Töysä jätettiin 2013 lupa-alueen ulkopuolelle vähäisten havaintojen vuoksi. Vahinko seurasi heti.

Eivätkö maatalousvahingot ole vahinkoja? Alavuden maatalousviranomaisen mukaan vuosina 2024–26 Alavuden ja Ähtärin alueella karhu on särkenyt noin 560 rehupaalia.

Korvauksia on haettu reilut 25 000 euroa. Summa voi tuntua pieneltä, mutta yksittäiselle tilalliselle kymmenien paalien menetys kerralla on iso vahinko, jota kenenkään ei pidä vähätellä.

Lisäksi on tullut pari eläinvahinkoa ja tänä vuonna kahden lehmän eläinlääkärikulut, jotka puuttuvat tuosta summasta.

Alueellamme on paha karhutihentymä. Täältä ei ole kaadettu karhua moneen vuoteen, joten on selvää, että tilanne on vain pahentunut entisestään.

Ennen tältä neljän kunnan alueelta metsästettiin parhaimmillaan kolme lupakarhua vuodessa. Tilanne on pahentunut jahtitauon vuoksi, mutta riistapäällikön mukaan karhuja on yhä liian vähän.

Halutaanko karhun leviävän lännemmäs peltoalueille? Se toisi pahoja ongelmia maataloudelle ja ihmisille. Sitä ei saa päästää tapahtumaan!

Suosittelen biologian kursseja niille, joilta on unohtunut karhun oikea elinympäristö.

Alavudella on paljon peltoa verrattuna Keski-Suomen alueisiin, joka on sitä oikeaa karhun elinpiiriä laajoine metsäalueineen. Ähtäristä se metsäinen alue alkaa itään päin

Siihen nähden, paljonko täällä liikkuu karhuja, lupia tarvittaisiin nopeasti ja ennakoivasti, ennen suurempia vahinkoja.

Paljonko rehupaaleja pitää vielä mennä, tai pitääkö ihmisvahingon tapahtua, ennen kuin riistakeskus reagoi?

Haluan myös tietää, miten on päädytty 16 prosentin vuosittaiseen kannankasvulukemaan tällä Alavuden, Ähtärin, Soinin ja Lehtimäen tihentymäalueella.

Tommi SaariAlavus